Jari Aarnion entisten esimiesten laiminlyönnit syyteharkinnassa – Olematon valvonta mahdollisti Aarnion lainvastaisen toiminnan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jari Aarnio
Jari Aarnion mielestä huumepoliisin tietolähdetoiminta on ollut poliisilain mukaista. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Helsingin poliisilaitoksen johto sai useamman vuoden ajan vihjeitä huumepoliisin lainvastaisesta toiminnasta. Herääminen tapahtui vasta Jari Aarnion kiinnioton aikaan.

Tutkintapyyntö saapui Valtakunnan syyttäjänvirastoon marraskuussa 2013.

Sisäasianministeri pyytää […] arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai tietolähdetoiminnassa poliisilain, asiasta annetun asetuksen ja Poliisihallituksen määräyksen mukaisesti”, kirjoitti silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) tutkintapyynnössä.

Tällä hetkellä Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion entisiä esimiehiä koskevat rikosepäilyt ovat Valtakunnansyyttäjänvirastossa syyteharkinnassa.

Esitutkinnan mukaan syytetyt ovat laiminlyöneet tietolähdetoiminnan valvonnan virkavelvollisuutensa vastaisesti. Epäillyt rikokset ajoittuvat vuosille 2008–13.

Epäiltyjen joukossa ovat Poliisihallituksen entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen sekä entinen apulaispoliisipäällikkö, nykyinen poliisikomentaja Lasse Aapio.

Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Poliisijohdon naiivi luottamus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa 2016 Jari Aarnion kymmenen vuoden pituiseen vankeusrangaistukseen kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta ja 16 muusta rikoksesta.

Hän on saanut aiemmin Helsingin hovioikeudesta lainvoimaisen tuomion törkeistä virkarikoksista Trevoc-jutusta.

Käräjäoikeuden ratkaisu koskee niin sanottua tynnyrijuttua. Syytteen mukaan Aarnio on ”Pasilan mies”, joka pyöritti huumebisnestä korkeassa poliisin virassa kiinnijäämiseen asti.

Jari Aarnio

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio kiistää syyllistyneensä rikoksiin. Hän on tällä hetkellä tutkintavankina Vantaan vankilassa. © TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Kysymys kuuluu, kuinka se on mahdollista?

Olematon valvonta, kiteyttävät Helsingin Sanomien rikostoimittajat Susanna Reinboth ja Minna Passi. Heidän kirjoittamansa Keisari Aarnio -teoksen mukaan Aarniolla oli Helsingin poliisilaitoksen sisällä vapaat kädet toimia. Säännöt eivät häntä koskeneet.

Eikä Aarnion toimintaa myöskään valvottu.

Poliisilain mukaan säännölliset tietolähteet on rekisteröitävä ja tapaamiset dokumentoitava. Valvomattomia tietolähteitä ei saa olla.

Helsingin poliisissa tätä ei noudatettu.

Huumepoliisi tuhosi oman tietolähderekisterinsä vuonna 2008, juuri kun yksikön toiminnasta aloitettiin ensimmäinen virkarikostutkinta. Edes sen jälkeen valvontaa ei kiristetty. Olihan Aarnio todettu tutkinnassa syyttömäksi.

Helsingin poliisilaitoksen johdolle oli kerrottu useasti yksikön lainvastaisesta toiminnasta, koskien muun muassa tietolähteitä, kirjoittavat Reinboth ja Passi kirjassaan. Esimerkiksi valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto varoitti Helsingin silloista poliisikomentaja Jukka Riikosta Aarnion ja rikollispomo Keijo Vilhusen läheisistä väleistä jo vuonna 2009. Suhtautuminen oli kuitenkin välinpitämätöntä. Tieto sivuutettiin.

Entä Aarnion mielestä?

Hän itse sanoo, että huumepoliisin harjoittama tietolähdetoiminta oli poliisijohdon tiedossa, eikä johto arvostellut asioiden hoitoa.

”Huumepoliisin toiminta, jota nyt pidetään arveluttavana, on ollut kaiken aikaa täysin normaalia ja esimiestason tiedossa”, sanoo Aarnio hänen ja kirjailija-käsikirjoittaja Vepe Hännisen kirjoittamassa kirjassa Myrkky.

”Kun paskaa tulee tuulettimeen niin on varsin normaalia poliisissa, että esimiehet tuppaavat katoamaan taivaanrantaan.”

Poliisipäällikön velvollisuus ja vastuu on puuttua epäselvään toimintaan, sanoi Jukka Riikonen Aarnio-tapauksen istunnossa käräjäoikeudessa helmikuussa 2016.

Myöhemmin sekä Riikonen että Paatero ovat myöntäneet luottaneensa Aarnioon liikaa. Valvonta ei toiminut niin kuin piti.

Entinen sisäministeri Päivi Räsänen uskoo, että Aarnio-kuvio tuli poliisijohdolle yllätyksenä. Ei uskottu, että myös lainvalvojat voivat hairahtaa.

”En tiedä ajateltiinko, että taitavan ja lahjakkaan huumepoliisin pitää antaa toimia omilla säännöillä. Siinä on kuitenkin riskejä. Se pahin mahdollinen näytti realisoituvan juuri Aarnion tapauksessa.”

Jari Aarnio pääsee vapaaksi keväällä 2021

1. Kiinniotto marraskuussa 2013

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio otetaan kiinni marraskuussa 2013 epäiltynä useista rikosnimikkeistä, kuten törkeistä huumausainerikoksista.

2. Käräjäoikeuden tuomio Trevoc-jutussa

Helsingin käräjäoikeus tuomitsee Aarnion niin kutsutussa seurantalaiteyhtiö Trevoc-jutussa vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Aarnio valittaa päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus koventaa Trevoc-jutun tuomion kolmen vuoden ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi syyskuussa 2016.

3. Ehdoton vankeusrangaistus 22 rikoksesta

Helsingin käräjäoikeus tuomitsee joulukuussa 2016 Aarnion kymmenen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 22 rikoksesta. Niistä kuusi on törkeitä huumausainerikoksia. Lisäksi tuomio koostuu muun muassa lukuisista törkeistä virkarikoksista, törkeästä todistusaineiston vääristelystä ja syyttömän lavastamisesta syylliseksi. Aarnio valittaa päätöksestä hovioikeuteen.

4. Oikeuden päätös vuoden 2018 lopussa

Huume- ja virkarikosjutun käsittely alkaa Helsingin hovioikeudessa syksyllä 2017. Aarnio vaatii päästä vapaaksi tutkintavankeudesta maaliskuussa 2018. Hovioikeus ei suostu. Oikeuden päätös tulee viimeistään vuoden 2018 lopussa. Jos tuomio pysyy ylemmissä asteissa, Aarnio pääsee vapaaksi keväällä 2021.

X