Henkivakuutukset: Varaudu edunsaajan avioeroon

Avioero voi viedä puolet henkivakuutuskorvauksesta vieraaseen sukuun.

Viva-lehdessä oli mielenkiintoinen juttu henkivakuutuksesta. Jäin sitä vielä miettimään. Miten on, jos henkivakuutuksessa edunsaajina ovat omaiset, mutta puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, jossa määrätään, ettei kummallakaan ole aviooikeutta nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen? Maksaisiko vakuutusyhtiö henkivakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen mukaisesti omaisille eli puolet puolisolle ja puolet lapsille? Täytyy tunnustaa, että avioehtoa tehdessä ei henkivakuutus tullut edes mieleen. Voisiko tähän saada tarkennusta?

Toisena kysyn, onko mahdollista tehdä testamentti, jossa ainoa perijä on lapseni? Hän tosin saisi koko perinnön ilman testamenttiakin, mutta haluaisin lisäksi lausekkeen, jossa todettaisiin, ettei tulevilla puolisoilla ole oikeutta perintöön eikä perinnön varoilla hankittuun omaisuuteen. Lisäksi haluaisin merkinnän, jossa määrättäisiin, että jos ainoa lapseni kuolee lapsettomana, menisi perintö henkilölle X, jonka testamentissani nimeäisin. Käsittääkseni olisi mahdollista rajata vielä lapsenlasten kuoleman varalta perintö testamentin mukaan X:lle. Onko näin?
Nimimerkillä: Epäselvyyttä edunsaajista

Vakuutusyhtiö maksaisi henkivakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen mukaisesti: puolet menisi leskelle ja puolet lapsellesi. Asianajaja Harri Kontturin mukaan avioehtosopimus ei vaikuttaisi tähän mitenkään. Mikään ei tietysti estä sinua muuttamasta edunsaajamääräystä, jos haluat yhtiön menettelevän toisin.

Muutos ei vaadi ihmeitä: kirjallinen ilmoitus vakuutusyhtiölle riittää. Voit lisäksi määrätä, ettei edunsaajien nykyisillä tai tulevilla aviopuolisoilla ole aviooikeutta henkivakuutuskorvaukseen. Jos tällaista ehtoa ei ole, avioero voi viedä korvauksesta puolet vieraaseen sukuun. Tältähän haet turvaa myös luonnostelemallasi testamentilla.

Kontturi kannustaa ryhtymään testamentin suhteen tuumasta toimeen: ”Testamenttimääräyksen avulla voi haudan takaakin huolehtia siitä, ettei kotitila mene avioerojen myötä jakoon tai kesämökki joudu entisten vävyjen tai miniöiden haltuun.” Hän korostaa, että testamentilla voi saada paljon muutakin hyvää aikaan, esimerkiksi turvata lesken aseman tai auttaa perillisiä välttämään perintöriidat.

Testamentin avulla voi varautua myös siihen, että rintaperillinen kuolee ennen vanhempiaan ja perintö uhkaisi mennä valtiolle. ”Testamentissa voi määrätä, että varat käytetään esimerkiksi syöpälasten hoitoon, jos ne muuten menisivät valtiolle. Jos haluaa, käyttötarkoituksen voi testamentissa määritellä hyvinkin tarkasti.

Moni tahtoo, että rahat käytetään käytännön toimiin eikä esimerkiksi suosikkiyhdistyksen opintomatkoihin tai sen sähkölaskuihin”, Kontturi neuvoo. Loputtomiin ei perillisten valintoihin voi kuitenkaan puuttua. Kun lapsesi aikanaan saa perintönsä, hänestä tulee perimiensä varojen omistaja ja ainoastaan hän voi omalla testamentillaan määrätä niiden kohtalosta. ”Testamenttiin liitetty määräys perinnön saaneen lapsen perinnön kohtalosta ei ole pätevä”, Kontturi tiivistää.

Viva 4/2013

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti