Hiljainen hyväksyminen tuo haasteen koulukiusaamisen kitkemiseen: ”Suurin osa kiusaamistapauksista ei edes tule koulun tietoon”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Koulukiusaamiseen pyritään kouluissa puuttumaan, mutta se on vaikeaa.
© iStock
Koulukiusaamista tapahtuu monella tasolla. Kaikkein vaativammat kiusaamistapaukset eivät monestikaan ratkea yhdellä selvittelyllä vaan niitä on seurattava aktiivisesti.

Kotkassa sattui elokuun viimeisellä viikolla kiusaamistapaus, jossa epäiltiin luokkatoverien pakottaneen 15-vuotiaan pojan laittamaan suuhunsa pattereita ja myrkyllisiä hevoskastanjoita. Ylen mukaan poliisi kuuli viikonloppuna neljää teosta epäiltyä, kahta todistajaa ja 15-vuotiasta poikaa. Kuulusteluissa selvisi, että poika oli itse laittanut patterit suuhunsa. Poika kuitenkin sanoi myös, että luokkatoverit olivat yllyttäneet häntä pistämään hevoskastanjat suuhunsa.

Vaikka rikosta ei olekaan tapahtunut, voi silti kyse olla kiusaamisesta. Epäselvä tilanne on herättänyt paljon keskustelua mediassa.

Koulukiusaaminen on pitkään jatkunutta ja toistuvaa

”Kiusaamistilanteeseen liittyy aina useampi ihminen ja paljon taustaa. Tällaisissa tilanteissa harvoin on kyse siitä, että joku vaikka tönäisee toista ja sitten pyydetään anteeksi. Koulukiusaaminen on jotain muuta. Se on pitkään jatkunutta, toistuvaa, siellä on vallankäyttöä mukana”, kertoo Anna Eskola, KiVa Koulu-toimenpideohjelman projektipäällikkö.

KiVa Koulu -ohjelma on kiusaamisen ehkäisyyn tarkoitettu, Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVa Koulu-ohjelma ei kuitenkaan voi täysin taata sitä, etteikö koulussa kiusattaisi. Kotkan tapaus sattui KiVa-koulussa.

”Me voimme tarjota ohjelman ja koulut sitten itse päättävät, miten sitä käytetään. Meillä on tietyt suositukset, mutta heillä on vastuu ja velvollisuus sen käyttämisestä. Kun tällaisia kiusaamistapauksia tulee, me emme voi, eikä meillä ole edes oikeutta mennä sanomaan kouluille, miten he toimisivat”, Eskola avaa.

Opiskeluympäristön on oltava turvallinen

Kouluilla kuitenkin on Suomessa lakiin kirjoitettu velvoite siitä, että opiskeluympäristön on oltava turvallinen. Siten kouluilla on oltava myös jonkinlainen suunnitelma sen varalle, mitä tehdään, mikäli oppilaiden turvallisuus on uhattuna.

KiVa-ohjelma on yksi tapa toteuttaa tällainen suunnitelma. Vaikeissa tapauksissa, jolloin rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, voi asiasta tehdä rikosilmoituksen. Useimmiten kiusaamisen selvittämisen hoitaa kuitenkin koululla esimerkiksi kuraattori tai opettaja. Harvoin se on helppoa tai yksinkertaista.

”Ensinnäkin pitää selvittää todella tarkasti, mistä on kyse ja jutella kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa. Kun selviää, kuka siinä on kiusattu ja kuka kiusaaja, asia käydään heidän kanssaan läpi. Myös vanhemmat täytyy saada mukaan — kaikkein vaikeimpia kiusaamistapauksia kun ovat ne, joissa siinä ei onnistuta. On hyvin ymmärrettävää, että myös vanhemmilla on omat tunteet pelissä, mutta siinä vedetään mattoa selvittämisen alta, jos sanotaan heti, ettei omalla lapsella ole ollut mitään osaa kiusaamiseen”, sanoo erityisasiantuntija Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestöstä.

Vaativimmat kiusaamistapaukset vaativat seurantaa

Kaikkein vaativammat kiusaamistapaukset eivät monestikaan ratkea yhdellä selvittelyllä vaan niitä on seurattava aktiivisesti. Asianomaisten kanssa voidaan sopia, että asian pariin tullaan palaamaan esimerkiksi viikoittain tai joissain tapauksissa vaikka päivittäin. Kiusaaminen on kuitenkin monitasoinen ilmiö, eikä aina auta vain kiusaajien, kiusatun ja heidän vanhempiensa kanssa keskustelu.

”Niiden keskeisten henkilöiden kanssa on tietenkin tärkeä selvittää asia, mutta voi olla, että sitä pitää käydä läpi jollain tasolla koko luokan tai ryhmän kanssa, ettei asia jää elämään luokkayhteisöön”, Jaakko Salo kertoo.

Äärimmäisissä tapauksissa voidaan miettiä ryhmittelyä uudestaan. Mikäli mikään muu ei auta, voi esimerkiksi kiusaaja vaihtaa luokkaa.

Kiusaaminen on kuitenkin jo hyvin pitkällä, mikäli joudutaan menemään niin äärimmäisiin keinoihin. Parasta olisi, jos siihen voitaisiin puuttua heti alussa.

”Yksi vaikeimmista tekijöistä tässä kiusaamisilmiössä on se, että suurin osa kiusaamistapauksista ei edes tule koulun tietoon – tai ne tulevat tietoon vasta silloin, kun tilanne on jatkunut pitkään ja kehittynyt vielä vakavammaksi”, Salo kertoo.

Ennaltaehkäisy on tärkein työkalu

Kenties kaikkein suurin rooli on kuitenkin sillä, miten koulussa suhtaudutaan kiusaamiseen yleisesti. Ennaltaehkäisy on tärkein työkalu sitä vastaan.

”On tärkeää luoda etukäteen luodaan sellaista kulttuuria, jossa kiusaaminen ei ole millään tavalla hyväksyttyä. Kiusaaminen on sosiaalinen ilmiö, joten jo etukäteen täytyy tehdä selväksi se, ettei myöskään sen hiljainen hyväksyminen ole sallittua. Esimerkiksi KiVa Koulu-ohjelma perustuu juuri siihen, että etukäteen avataan sitä, mistä kiusaamisessa on kyse, ja luodaan kiusaamisen vastaista kulttuuria sillä tavalla, että oppilaat eivät omalta osaltaan tukisi kiusaamista ja siitä kerrottaisiin saman tien, kun sitä alkaa tapahtua”, Jaakko Salo summaa.

X