Hintojen nousu ahdistaa eläkeläisiä – ”Sairastaa ei saisi”

Hinnat nousevat nopeasti, ja eläkeläisten ostovoima on heikentynyt indeksikorotuksesta huolimatta. Suomen eläkejärjestelmä on edelleen vakaa, mutta työssäkäyvien eläkeikä saattaa nousta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomessa on noin 1, 5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista enemmistö on naisia. Vuoden 2021 lopussa naisista 54 prosentilla ja miehistä 39 prosentilla eläke oli alle 1 500 euroa kuukaudessa. Yli 3 000 euron eläkettä sai yhdeksän prosenttia eläkkeensaajista. © Kari Santala/KUVARYHMÄ/SKOY

Hinnat nousevat nopeasti, ja eläkeläisten ostovoima on heikentynyt indeksikorotuksesta huolimatta. Suomen eläkejärjestelmä on edelleen vakaa, mutta työssäkäyvien eläkeikä saattaa nousta.
Teksti:
Juha Pippuri

Kuluttajahintojen kallistuminen pienentää suomalaisten ostovoimaa, ja tilanne tuntuu erityisesti eläkeläisten arjessa. Huolta aiheuttaa myös eläkevarojen riittävyys. Eläkejärjestelmä ja sen rahastoimat varat eivät silti ole akuutissa vaarassa.

Eläketurvakeskuksen toimi­tusjohtajan Mikko Kauton mukaan jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin ei kajota, vaikka maailmantalous olisi kurjassa tilassa vuosikausia.

”Lähtökohtaisesti eläkkeet, jotka ihmiset ovat työllään ­ansainneet ja vakuutusmaksuillaan oikeuttaneet, pitää hoitaa. Eläkejärjestelmä miettii, miten rahoitus pidetään kestävällä pohjalla”, Mikko Kautto sanoo.

Eläketurvakeskuksen toimi­tusjohtaja Mikko Kautto. © Karoliina Paatos

Eläketurvakeskuksen toimi­tusjohtaja Mikko Kautto. © Karoliina Paatos

Viimeinen keino

Työssäkäyvien eläkeikä ja maksutaso sen sijaan saattavat nousta pitkän taloustaantuman seurauksena.

Eläkemaksujen nosto saattaa vaikuttaa työllisyyttä vähentävällä tavalla. Se on siksi viimeinen keino, jonka poliitikot haluavat tehdä, jotta eläkejärjestelmä pysyy pystyssä.

Talouden pitäisi silti olla pitkään lamassa niin Suomessa kuin maailmallakin, jotta eläkejärjestelmä vaarantuisi.

Koronapandemian aikaiset lomautukset vaikuttivat merkittävästi yrityksiin ja työntekijöiden ansioihin.

”Eläkejärjestelmän talouteen niillä ei kuitenkaan ollut suurta merkitystä.”

Eläkkeet nousevat

Työeläke, kansaneläke ja takuueläke muodostavat eläkejärjestelmän Suomessa. Kansaneläkettä saa liian pienen työeläkkeen päälle tai jos ei ole lainkaan työeläkekertymää. Takuu­eläkkeellä turvataan hyvin matalaa työ- ja kansaneläkettä saavien toimeentuloa.

Korkean inflaation vuoksi kansaneläkettä ja takuueläkettä nostettiin poikkeuksellisesti kesken vuotta. Elokuun alun indeksikorotus oli 3,5 prosenttia. Takuueläke on nyt 885,63 euroa kuukaudessa.

Kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa 7,9 prosenttia vuoden takaisesta. Eläkkeiden indeksisuojan takia vuodenvaihteessa on odotettavissa lisäkorotus.

Poliitikot päättävät kansaneläkeindeksistä. Juha Sipilän (kesk) hallitus leikkasi kansaneläkettä 0,85 prosenttia ­vuonna 2017 ja jäädytti eläkkeet sille tasolle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Työeläkkeitä nostettiin vuodenvaihteessa 2,28 prosenttia.

Mistä raha tulee?

Työeläkemaksut ovat tärkein työeläkkeen rahoituslähde. Niillä kustannetaan kaksi kolmasosaa maksetuista työeläkkeistä. Noin kuudennes työeläkkeistä maksetaan työeläkerahastosta. Seitsemäsosa työeläkemaksuista katetaan valtion osuudella.

Vuonna 2021 työeläkemaksuja kerättiin 24,1 miljardia euroa. Tästä 3 miljardia rahastoitiin. Eläkevarojen sijoitustuotot olivat 34,9 miljardia euroa.

Yhteensä eri työeläkelaitosten ja kunnallisten eläkelaitosten rahastoituja eläkevaroja oli vuoden 2021 lopussa 257,5 miljardia euroa.

Yrittäjä- ja maatalousyrittäjäeläkkeitä ei rahastoida, vaan niiden rahoitus ­perustuu työeläkemaksuihin. Valtio maksaa puuttuvan osuuden.

Ikääntyvä väestö

Maksettujen eläkkeiden kokonaiseuromäärä on ollut suurempi kuin eläkkeisiin saadut tulot vuodesta 2012 lähtien, sillä eläkeläisten määrä kasvaa työssäkäyviä nopeammin. Työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituslaskelmissa oletetaan työeläkevaroille noin kolmen prosentin tuottoa. Tällöin varojen rooli rahoituksessa ei pienenisi.

Inflaation vaikutus rahastoituihin eläkevaroihin riippuu siitä, miten eläkelaitokset ovat ne sijoittaneet. Tilanne on haasteellinen, koska osakemarkkinat ovat alkuvuoden seilanneet ylös alas.

”Turvatun tuoton ­vuoksi moni eläkeyhtiö on todennäköisesti vähentänyt osakkeiden määrää rahastoissaan”, Mikko Kautto arvioi.

Perinteisesti yli puolet työeläkevaroista on ollut sijoitettuna osakemarkkinoille ja riskin hajautuksen vuoksi lähtökohtaisesti enemmän Suomen ulkopuolelle.

”Vaikka Suomessa talous ei kasvaisi pitkään aikaan, niin työeläkevaroille on todennäköisesti saatavilla maailmanmarkkinoilta tuottoa.”

Työeläkejärjestelmän rahoitus vaikeutuu, jos maailmantalous joutuu pidempiaikaiseen taantumaan. Ensisijaiseksi ongelmaksi muodostuu palkkojen kehitys, sillä maksutulon merkitys on suuri.

”Jos työeläkevarojen tuotto jää tavoitteesta prosenttiyksikön pienemmäksi useita vuosia peräkkäin, on sillä maksutasoa korottava vaikutus. Eläkevastuut kun täytyy jollakin tavalla hoitaa”, Kautto sanoo.

Maksutulo-ongelmat helpottuvat pidemmällä ­aikavälillä, sillä pienemmät palkka­tulot nyt tarkoittavat pienempiä eläkkeitä ja eläkemenoja tulevaisuudessa.

X