Historiallisesti ainutlaatuista! Yli 50-vuotiaana synnyttävistä suomalaisnaisista on nyt kolmasosa ensisynnyttäjiä

Suomalaisten synnyttäjien keski-ikä on nyt korkeampi kuin koskaan. Myös yli 50-vuotiaana äidiksi tulevien määrä kasvaa – ja heistä erityisesti yksin lapsen hankkivien äitien joukko.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Nykytrendin mukaisesti ajatellaan, että on oikeus hankkia lapsia koska tahansa ja millä hyvänsä keinoilla.

Suomalaisten synnyttäjien keski-ikä on nyt korkeampi kuin koskaan. Myös yli 50-vuotiaana äidiksi tulevien määrä kasvaa – ja heistä erityisesti yksin lapsen hankkivien äitien joukko.
(Päivitetty: )
Teksti: Pirjo Kemppinen

Yli 45-vuotiaana synnyttäneiden naisten lukumäärä romahti, kun tultiin 1970-luvulle. 1920-luvulla heitä oli vuosittain noin tuhat, mutta vuodesta 1970 keskimäärin alle sata.

Yli 50-vuotiaita synnyttäjiä oli 50-luvulle asti vuosittain keskimäärin toistakymmentä. Ennätys tehtiin vuonna 1931, jolloin lapsen sai 18 yli 50-vuotiasta.

”Ehkäisymenetelmiä ei ollut, joten syntyvyyttä säännösteli naisen hedelmällisyys”, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

60-luvulta alkaen yli 50-vuotiaana synnyttäneiden määrä laski. 1970- ja 80-luvuilla useimpina vuosina heitä ei ollut yhtään.

Ikääntyneiden synnyttäjien lukumäärät kasvoivat jälleen 90-luvun puolivälin jälkeen, kun lapsettomuushoidot alkoivat kehittyä.

Vuonna 2016 lapsen sai kahdeksan yli 50-vuotiasta naista.

”Historiallisesti ainutlaatuista on, että kolmasosa suomalaisista yli 50-vuotiaista synnyttäneistä naisista on ensisynnyttäjiä eli saa ensimmäisen lapsensa”, kertoo Mika Gissler.

Suomen vanhin synnyttäjä on 55-vuotias

Suomalaisten synnyttäjien keski-ikä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2016 se oli 30,7 vuotta ja ensisynnyttäjien keski-ikä 29 vuotta. Vuoden 2017 tilastoja ei ole vielä julkistettu, mutta Mika Gissler nousua yhä tapahtuneen.

”Ennen lapsien hankkimista halutaan opiskella, saada pysyvä työsuhde ja löytää oikea partneri. Tämän ajan trendi on ajatella, että on oikeus hankkia lapsia koska tahansa ja millä hyvänsä keinoilla”, Mika Gissler sanoo.

Lapset halutaan vasta elämäntilanteeseen parhaiten sopivalla hetkellä.

”Helsinkiläinen, korkeakoulutettu ensisynnyttäjä alkaa olla keskimäärin 34-vuotias.”

Asialla on kääntöpuoli.

”Naisten hedelmällisyys alkaa vähentyä jo 35-vuotiaana. Yli 50-vuotiaana lapsen saavat ovat vain jäävuoren huippu, poikkeustapauksia. Ei ole tietoa, kuinka suuri määrä naisia hakeutuu lapsettomuushoitoihin, mutta ei koskaan niistä huolimatta saa lasta.”

Suomen vanhin synnyttäjä on ollut 55-vuotias.

”Iäkkäiden vanhempien lapsella on kohonnut riski Downin syndroomaan. Toisaalta suomalaiset neli- ja jopa viisikymppiset naiset ovat paremmassa kunnossa kuin synnyttäjät 1940-luvulla. Se tasaa riskejä.”

On kuitenkin muistettava, ettei 50 vuotta täyttäneiden ole helppo tulla raskaaksi.

Entistä useampi yli 50-vuotias synnyttää Suomessa esikoisensa.

© iStock

Lapsettomuushoitoja ei yli 50-vuotiaille naisille – lainsäädäntö kuitenkin tulkinnanvarainen

Naisten hedelmällisyys ei jatku vaihdevuosiin asti, vaan loppuu yleensä noin kymmenen vuotta aikaisemmin.

”Säännöllinen kuukautiskierto ei siis tarkoita, että nainen on hedelmällinen, koska munasolujen laatu voi olla huono”, kertoo HUS Naistenklinikan erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila.

Hedelmöityshoitoja omilla munasoluilla voidaan tehdä pääsääntöisesti, kunnes nainen täyttää 42—43 vuotta.

”Jos naisella on hyvä munasoluvarasto, voidaan hoitoja yrittää senkin jälkeen. Luovutetuilla munasoluilla yläikäraja hoidoille on 45—46 vuotta useimmissa yksityisissä klinikoissa. Tietääkseni Suomessa ei tehdä lapsettomuushoitoja yli 50-vuotiaille naisille”, sanoo Viveca Söderström-Anttila.

Suomen lainsäädäntö on tulkinnanvarainen.

”Hedelmöityshoidon antamisen este on, että raskaus aiheuttaisi äidin iän tai terveydentilan vuoksi huomattavan vaaran äidin tai lapsen terveydelle”, siteeraa Mika Gissler hedelmöityslakia.

Tilastojen mukaan yli 50-vuotiaiden raskauksista saa alkunsa ilman hedelmöityshoitoja kolmannes. Näissäkin tapauksissa hoitoja on voitu hakea ulkomailta.

”Suurin osa iäkkäistä synnyttäjistä elää parisuhteessa. Joukossa on muutamia lapsen yksin hankkivia äitejä, ja heidän määränsä on myös kasvamassa”, mainitsee Mika Gissler.

X