SuPerin Silja Paavola hoitajapulasta: ”Ei voi vähentää työntekijöitä niin, että vanhukset pidettäisiin säilössä kuin kuoleman esikartanossa”

Terveyden- ja vanhustenhuolto kriisissä hoitajapulan vuoksi. Lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan kyse on huoltovarmuusongelmasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Silja Paavolan mukaan hoitoalalta lähtee työntekijöitä pois, eikä tunkua alalle ole. Alan vetovoima on hänen mukaansa romahtanut. – "Vielä kolme vuotta sitten opiskelupaikat täyttyivät."

Terveyden- ja vanhustenhuolto kriisissä hoitajapulan vuoksi. Lähi- ja perushoitajaliiton puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan kyse on huoltovarmuusongelmasta.
Teksti:
Juha Pippuri

Hoitajapula näkyy erityisesti päivystyksissä. Osastohoitoon pääsyä on joutunut odottamaan pahimmillaan yli vuorokauden. Lisäksi vanhustenhoitoon on ennätyspitkät jonot.

Seura kysyi tilanteesta Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtajalta Silja Paavolalta:

Miten hoitajapula näkyy terveyden- ja vanhustenhuollon arjessa?

”Henkilöstövajetta on, vaikka hoitajat tekevät koko ajan ylitöitä. Vastaanottokäyntejä on jouduttu vähentämään ja kaikkia tarvittavia tutkimuksia ei ehditä tekemään. Vanhusten, vammaisten ja mielenterveyspotilaiden hoidossa on jouduttu vähentämään kuntouttavaa hoitoa. Se on erittäin kallista niin yhteiskunnalle kuin potilaan terveydellekin.”

Onko vuoden alussa voimaantullut hoitohenkilöstön minimimitoitus, 0,6 työntekijää yhtä potilasta kohden, vaikuttanut tilanteeseen?

”Minimimitoitus on säädetty sitä varten, että potilaat saataisiin hoidettua. Esimerkiksi vanhustenhuollossa heikkokuntoiset ihmiset elävät viimeiset 1,5 vuotta elämästään laitoksessa. Ei sieltä voi vähentää työntekijöitä niin, että vanhukset pidettäisiin säilössä kuin kuoleman esikartanossa.”

Lue myös: Suomea uhkaa hoitajapula: Vuonna 2030 tarvitaan jopa 30 000 vanhustenhoitajaa enemmän kuin nyt – Miksi hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja vain 5 000:lla?

Kuinka paljon lähi- ja perushoitajia on irtisanoutunut huonon palkan ja heikkojen työolojen vuoksi?

”Vuosia alalla olleita lähi- ja perushoitajia on irtisanoutunut arviolta muutama tuhat. Syynä irtisanoutumisiin on sekä heikko palkka että huonot työolot. Erityisesti nuorille on merkitystä, miten työn raskaus ja palkkaus kohtaavat.”

Miten hoitajapula näkemyksesi mukaan tulisi ratkaista?

”Näen, että hoitajien täytyisi päästä tekemään koulutuksensa mukaista hoitotyötä. Eikä niin, että hoitajat joutuvat tekemään oman työn lisäksi pyykinpesua, ruoanlaittoa ja siivousta. Lisäksi hoitajien täytyisi saada työn vaativuutta vastaavaa palkkaa.

Ei ole olemassa mitään palkkakartellia. Me liittona sovimme työehtosopimuksilla vain minimipalkkatason, minkä alle ei saa maksaa.

Kysymys on alan veto- ja pitovoimasta. Joka puolelta puuttuu hoitajia. Täytyisi ymmärtää, että Suomi on yksi nopeitten vanhenevia yhteiskuntia, Japanin ja Italian kanssa samalla viivalla.

Täytyisi ymmärtää huoltovarmuusasiana se, että saamme pidettyä sairaanhoidon puolelta yhteiskunnan pyörimässä kun tapahtuu jotain, kuten koronapandemia.

Huoltovarmuusongelma on myös se, jos yhtäkkiä ei olekaan jatkohoitopaikkaa esimerkiksi aivoinfarktin tapahduttua.”

Kuinka paljon lähi- ja perushoitajia tarvittaisiin lisää, jotta terveydenhoitojärjestelmä toimisi kunnolla?

”On arvioitu, että lähi- ja perushoitajia puuttuisi 7000 – 10000. Luku lisäksi kasvaa ihmisten eläköityessä. Ongelmallista on, että 90-luvun lamassa hoitajia ei vakinaistettu. Lähihoitajan koulutuksella pääsi suoraan muihin töihin. Moni lähihoitaja lähtikin muihin töihin ilman uudelleen kouluttautumista.”

Mitä valtion pitäisi tehdä?

”90-luvulla poliittisesti päätettiin, että yli 75-vuotiasta vain kolme prosenttia voi olla ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa. Väestön vanhetessa tämä kolme prosenttia kasvaa kuitenkin lukumääräisesti.

Valtio ei voi jättää näitä ihmisiä pulaan. Vanhuksilla on yleensä monta sairautta, ja tehostetun hoidon palvelutalossa hoitaja on aina paikalla. Valtio maksaa tämän kaiken vuodesta 2023 lähtien hyvinvointialueille.”

Miten Helsingin kaupungin palkanmaksusotku on vaikuttanut SuPerin jäseniin?

”Olemme kuulleet paljon ongelmista. Emme ole tehneet rikosilmoitusta, koska sellaisen loppuunsaattaminen veisi vuosia. Olemme ohjeistaneet luottamusmiehiä ja jäseniämme, kuinka toimia tilanteessa.

Hoitajat tekivät kesällä paljon ylitöitä ja olivat keikoilla. Lastenhoitajat tekivät paljon opettajan sijaisuuksia. Näissä kaikissa tuli niitä virheitä.

Sarastialla on ollut ongelmia palkanmaksujen kanssa koko ajan ympäri Suomea. Vasta nyt, kun suuren kaupungin, Helsingin, työntekijät kohtaavat tämän, nousee se uutiseksi.

Oikeiden palkkojen maksamisessa liittomme jäsenille on ongelmia muutenkin jatkuvasti. Yleensä kyse on ylityökorvauksien tai lisien puuttumisesta.”

Lue myös: Kyse ei ole vain rahasta – Tehyn Millariikka Rytkönen: ”Kuka purkaa hoitovelan, kun nuoret eivät alalle halua?”

Millariikka Rytkönen

Millariikka Rytkönen halusi lapsesta asti hoitoalalle, mutta suosittuja sairaalasarjoja hän ei katso: ”En kestä niiden virheitä, vaikka kyse on fiktiosta.” © Sampo Korhonen

X