Hoivakodissa epäselvyyksiä muistisairaan lääkkeen antamisessa – Kivuista kärsivän vanhuksen poika: ”Osasin epäillä, minulle oli valehdeltu ennenkin”
Hoitajamitoituksen noustua ei vanhustenhuollon haasteissa ole aina enää kyse henkilökunnan puutteesta. Nyt ongelmia tuntuvat aiheuttavan henkilökunnan vaihtuvuus ja osaamisen taso.
”On tosi raskasta olla muistisairaan ja hoitohenkilökunnan välissä, kun ei voi olla varma, miten asiat hoituvat. Kyllä siinä vaativa joutuu olemaan. Toki on myös aikoja, jolloin kaikki sujuu monta kuukautta hyvin ja osa hoitajista tekee työnsä aivan erinomaisesti”, muistisairaan vanhuksen poika kertoo hoivakodin arjesta. (Kuvituskuva)
Varsinais-Suomessa asuva Esko vierailee viikoittain muistisairaan isänsä luona Attendon hoivakodissa. Hänen mielestään vanhustenhuollon ongelmat tuntuvat kiteytyvän kahteen asiaan. Ensimmäinen on se, ettei tieto liiku tarpeeksi henkilökunnan välillä. Toiseksi Esko mainitsee välinpitämättömyyden. Hänen kokemuksensa mukaan vaihtuvat työntekijät eivät ota aina tarpeeksi vastuuta tilanteista.
”Usein minulle sanotaan, että nyt ei ehdi, vaan seuraava työvuoro hoitaa asian. Kerran kysyin hoitajalta, kuka on hänen esimiehensä, eikä hän tiennyt”, Esko kertoo.
Kun luottamus menee kerran, tulee omaisesta vaativa
Eskon lähes 90-vuotias isä valittaa pojalleen usein kipujaan ja sitä, ettei ole saanut hoitajilta pyytämäänsä lääkettä. Erittäin vahvaa Oxynorm-kipulääkettä on määrätty vanhukselle niin, että sitä annetaan vain tarvittaessa ja tietyin aikavälein.
”Vastikään sattui tapaus, että kävin hoivakodissa ja isä oli kovasti tuskissaan. Hoitaja sanoi, ettei edellisen lääkkeen antamisesta ole kulunut tarpeeksi montaa tuntia. Pyysin häntä tarkistamaan asian ja hän palasi saman väitteen kanssa. Pyysin lääkedokumenttia nähtäväkseni, mutta sitä ei haluttu antaa, koska oli ruokajakelu menossa. Vaadin asiaa jämäkästi, jonka seurauksena minulle myönnettiin, että asiassa oli tehty virhe. Osasin epäillä, koska minulle oli valehdeltu ennenkin”, Esko sanoo säryistä kärsivän isänsä hoidosta.
Sekä hoivakodin henkilökunta että johto pyysivät tapahtunutta anteeksi. Eskoa jäi kuitenkin häiritsemään, että hoivakoti mainitsi hänen olleen kovaääninen tilanteessa. Esko myöntää lähiomaisena hermostuvansa, kun joutuu toistuvasti puuttumaan isänsä hoidon epäkohtiin ja vaatimaan tälle lääkärin määräämää hoitoa.
Luottamuspula syntyi jo vuonna 2019 tilanteessa, jossa Eskolle selvisi, ettei hoivakodin yövuorossa ollut tarvittavan lääkeluvan omaavaa henkilöä paikalla. Tällöinkin hänelle oli ensin väitetty, että lääke oli annettu isälle. Lopulta Esko joutui itse kuljettamaan isänsä keskellä yötä sairaalaan lääkehoitoa saamaan.
”On tosi raskasta olla muistisairaan ja hoitohenkilökunnan välissä, kun ei voi olla varma, miten asiat hoituvat. Kyllä siinä vaativa joutuu olemaan. Toki on myös aikoja, jolloin kaikki sujuu monta kuukautta hyvin ja osa hoitajista tekee työnsä aivan erinomaisesti”, Esko sanoo.
Henkilökunnan vaihtuvuus on alan ongelma – ”Yksikin epäonnistunut kohtaaminen on liikaa”
Attendon ikäihmisten palvelujen aluejohtaja Heidi Noukka toteaa, että henkilökunnan vaihtuvuus on koko suomalaista sosiaali- ja terveysalaa koskettava ilmiö. Se johtuu osittain alan työvoimapulasta, jota kiristyvä hoitajamitoitus vaikeuttaa.
Hoiva-alan yrityksessä uskotaan, että henkilöstön vaihtuvuutta vähentää vuorovaikutustaitojen ja johtamisen parantamien.
”Koulutamme työntekijöillemme esimerkiksi arjen tapahtumien kirjaamisen keinoja sekä viestimisen taitoja. Näillä on suuri merkitys tiedonkululle. Johtajien koulutuksessa parannetaan niin ihmisten kuin asioiden johtamisen taitoja”, Heidi Noukka sanoo.
Vaikka erimielisyyksiä ilmenee, Noukka sanoo, että valtaosa vuosittaisista miljoonista kohtaamisista asukkaiden omaisten kanssa on hyviä. Hän myöntää, että yksikin epäonnistunut kohtaaminen on liikaa.
”Asukkaan hyvän, omannäköisen elämän kannalta yhteistyö läheisten kanssa on hyvin tärkeää. Läheisen kanssa järjestetään hoitokokouksia, joissa kuullaan hänen toiveitaan ja peilataan niitä asukkaan omiin toiveisiin. Ne eivät aina ole täysin yhteneväisiä. Meidän tehtävämme on pitää huolta asukkaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.”
Heidi Noukan mukaan valehteluepäilystä on hyvä puhua suoraan työntekijöiden ja tarvittaessa hoivakodin johtajan kanssa. Hoivayrityksen eettisten ohjeiden vastaisesta toiminnasta voi saada kirjallisen varoituksen tai hyvin vakavissa tilanteissa työsuhde voidaan päättää.
”Voisin kuvitella, että esimerkiksi hyvin äänekkäästi omaa huoltaan ja epäilyjään ilmaiseva läheinen saattaa aiheuttaa pelon tunteita työntekijöissä ja muissa asukkaissa. Inhimillisesti ottaen ymmärrän, että joku saattaa tuollaisessa tilanteessa valehdella, mutta me Attendolla emme missään nimessä hyväksy sellaista.”
Eskon nimi on muutettu hänen isänsä yksityisyyden suojaamiseksi.
”En vieläkään ymmärrä, mitä kauheaa siinä oli, että nostimme ongelmat esille. Ne olisi voinut ratkaista yksinkertaisesti, mutta niitä ei vain haluttu ratkaista. Koko ajan tuli seinä vastaan”, Tiina Mollberg muistelee. Pöydällä on lehtileikkeitä hoivataistelun ajalta. © Sara Pihlaja