Homoparille ei myyty hääkakkua: Yhdysvaltain korkein oikeus vapautti uskovaisen leipurin syrjintäsyytteestä – Suomessa yritys saa valita asiakkaansa mutta ei syrjiä

Jaa artikkeliTilaa Seura
© Wikimedia Commons
Suomessa syrjintä on kielletty rikoslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. USA:n 28 osavaltioissa on mahdollista irtisanoa ihminen työpaikastaan seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella.

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti, ettei coloradolainen leipuri syyllistynyt syrjintään kieltäydyttyään leipomasta hääkakkua miesparille, koska kieltäytymisen perusteena oli hänen kristillinen vakaumuksensa.

Jupakkaa on puitu vuodesta 2012, jolloin David Mullins ja Charlie Craig yrittivät tilata häihinsä kakun leipuri Jack Phillipsin Masterpiece Cakeshop -konditoriasta.

Phillips kieltäytyi tilauksesta perustellen kieltäytymistään uskonnollisella vakaumuksellaan, mutta tarjoutui myymään miesparille muita leipomonsa tuotteita.

Eri oikeusasteissa käsitellyn tapauksen tuomion vahvisti sama korkeimman oikeuden tuomari Anthony Kennedy, joka vuonna äänesti sukupuolineutraalin avioliiton laillistamiseksi 2015 Yhdysvaltain liittovaltion kaikissa 50 osavaltiossa.

Suomessa sukupuolisesta suuntautumisesta aiheutuva syrjintä asiakaspalvelutilanteissa on yksiselitteisesti laitonta. Leipuriliiton puheenjohtaja Jari Elosen mukaan Coloradon tapaus ei olisi mahdollinen Suomessa myöskään liiketoiminnan näkökulmasta.

”Markkinataloudessa kun toimitaan, yrittäjillä ei ole varaa kieltäytyä kaupankäynnistä. En näe asiassa ongelmaa omassa enkä muidenkaan yrityksissä. Me olemme valmiita palvelemana kaikkia asiakkaita”, Elonen sanoo.

Rainer Hiltunen yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta tarkentaa, että Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä ei voi rinnastaa suoraan suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

”Yhdysvalloissa korkein oikeus on politisoitunut toimielin, ja presidentin tärkeimpiä vallankäyttövälineitä. Liittovaltion presidentti nimittää korkeimman oikeuden tuomarit, joiden virka on elinikäinen”, Hiltunen sanoo.

Syrjintä hävettää, siksi siitä ei kerrota

Ranneliike.net-julkaisun päätoimittaja Sami Mollgren ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa asiakasta olisi kieltäydytty palvelemasta tämän sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Etnisen taustan perusteella harjoitettu syrjintä on selvästi yleisempää.

”Emme voi tietää, jos suuntautuminen on vaikuttanut palvelun epäämiseen, mutta sitä ei ole vain sanottu suoraan. Nyt oli tapaus helsinkiläisestä Iltakoulu-kuppilasta, jossa romanimiehelle sanottiin suoraan, että hänelle ei tarjoilla, koska hän on romani. Siitä nousi häly. Jos syrjintä on epäsuoraa, siihen on vaikea tarttua”, Mollgren sanoo.

© Wikimedia Commons

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä etnisten vähemmistöjen kokeman syrjinnän osalta tilanne Suomessa on Mollgrenin mukaan muuttunut oleellisesti 1990-luvulta ja 2000-luvun alkupuolelta.

”Vanhemmilta ihmisiltä olen kuullut syrjintätilanteista, jotka on koettu niin häpeällisiksi, että asiaa ei ole lähdetty viemään eteenpäin. Nykyään ihmiset ovat ärhäkämpiä ja ottavat kantaa somessa”, Mollgren jatkaa.

Näin toimi myös Ravintola Iltakoulussa palvelua vaille jäänyt romaniasiakas, joka kuvasi tilanteen videolle ja julkaisi sen Facebookissa.

Suomalaiseen palvelukulttuuriin kuuluu Mollgrenin mukaan se, että oma vakaumus ei saa vaikuttaa asiakkaiden tasavertaiseen kohteluun.

”Varsinkin transihmiset saavat osakseen huutelua ja asiattomuuksia, mutta en ole kuullut, että palvelua olisi heiltäkään evätty. Ongelmana on se, ettei henkilön sukupuolta oteta todesta, eli ei uskota tämän olevan esimerkiksi sama henkilö kuin se, jonka nimellä matkakortti tai muu vastaava dokumentti on rekisteröity.”

Mollgren muistuttaa, että Suomessa lainsäädäntö on syrjinnän osalta kunnossa, toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa 28 osavaltioissa ihminen voidaan irtisanoa työpaikastaan tai hänelle voidaan olla vuokraamatta asuntoa seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella.

”Islannissakaan ei ole kunnollista syrjinnältä suojaavaa lainsäädäntöä, vaikka se on liberaalina tunnettu Pohjoismaa. Ehkä se on sitä, että ihmisiä ei haluta pakottaa syrjimättömyyteen, mutta toisaalta lain puuttuessa sellaiseen ei voida vedota mahdollisessa syrjintätilanteessa”, Mollgren sanoo.

Yritys saa valita asiakkaansa mutta ei syrjiä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle tulee toisinaan kysymyksiä että eikö yritys saa valita asiakkaitaan.

”Silloin vastaamme, että kyllä saa, mutta valintaa ei saa tehdä syrjivin perustein,” Rainer Hiltunen kertoo.

Esimerkiksi vuokranantaja saa valita mielestään parhaan vuokralaisen, mutta valintakriteerinä ei voi käyttää syrjiviä perusteita, kuten etnistä taustaa.

”Perustelu on yksinkertainen, sama kuin työntekijöiden palkkaamisessa. Vuokralaisen maksukyky on hyväksyttävä peruste, mutta ei se, että tämä on romani tai iholtaan tumma, tai että hän kuuluu johonkin muuhun ihmisryhmään.”

Yhdenvertaisuuslain perustella vuokranantajan tai työnantajan tulee voida osoittaa, että parempi henkilö tuli valituksi eikä kyse ollut syrjinnästä. Olennaista on, että ihmistä tarkastellaan yksilönä eikä ryhmän jäsenenä.

”Meille tulee jonkin verran yhteydenottoja romaneilta. Suomessa syrjintä on kielletty selkeästi sekä rikoslaissa että yhdenvertaisuuslaissa. Poliisi tutkii ja oikeusistuimet antavat vuosittain useita tuomioita syrjinnästä. Palvelun epäämistä ei voi perustella esimerkiksi liikeidealla, että emme halua tällaisia asiakkaita.”

”Mitä jos se tapahtuu uudestaan?”

Coloradon kakkujupakassa on kummallisista ja jopa surkuhupaisista käänteistään huolimatta vakavampi taustasävy.

”Etnisyys, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen ovat sellaisia ominaisuuksia, joita ei voi muuttaa. Silloin ratkaisuna ei voi olla, että jos en saa palvelua täällä, menen toiseen kauppaan tai ravintolaan. Kysymys on paljon isompi”, Rainer Hiltunen sanoo.

Syrjinnän kokeminen voi Hiltusen mukaan synnyttää ajatuksen, että tämä voi tapahtua minulle uudestaan, ja että minut on asetettu eriarvoiseen asemaan.

”Yksittäistapauksessa syrjintään syyllistyvä henkilö ei automaattisesti tarkoita pahaa. Stereotyyppisiä ajatuksia löytyy meiltä kaikilta. Niistä tulee olla tietoinen, jotta ne eivät tiedostamattamme ala vaikuttaa toimintaamme. Vähemmistöihin liitetään negatiivisia oletuksia. Jos Oleg varastaa, se johtuu siitä, että hän on venäläinen, mutta jos Matti varastaa, hänellä oli vaikea lapsuus. Psykologisesti meillä voi olla tarve ryhmitellä ihmisiä, mutta jokainen on kuitenkin kohdattava yksilönä.”

X