Huijari vedätti peräti 113 ostajaa nettikaupoillaan – Poliisi paljastaa nyt petosten peruskuvion

Tyypillisessä nettikauppahuijauksessa myyjällä on kiire, hän käyttää prepaid-liittymää ja kasvokkain tapaamiseen ei ole mahdollisuutta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tyypillisessä nettikauppahuijauksessa myyjällä on kiire, hän käyttää prepaid-liittymää ja kasvokkain tapaamiseen ei ole mahdollisuutta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Katariina Taleva

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on laitettu syyskuun lopussa vireille petostapaus, jossa yhtä henkilöä syytetään peräti 113 henkilön huijaamisesta nettikaupan välityksellä.

Henkilö oli myynyt olemattomia tavaroita ja konserttilippuja yhteensä 113 henkilölle Kaakkois-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueella. Yhteensä syytetty oli huijannut yli 20 000 euroa kahden vuoden aikana.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen kertoo, millainen on nettihuijauskauppojen peruskuvio.

”Ostetaan kahden päivän lippu, kiire!”

Suosittu vuosittainen festivaali tai loppuunmyyty iso konsertti houkuttelee sekä ostajia että myyjiä tapahtuman Facebook-sivuille tai muille myynti-alustoille. Näillä sivuilla kysellään lippuja ja myydään niin oikeita kuin olemattomia lippuja.

Kun itse ilmoittaa halukkuuden lipun ostamiseen, huijarit lähtevät liikkeelle.

”Tämä on varmin keino tulla huijatuksi. Silloin huijarit tietävät, että olet hyvinkin kiinnostunut ja valmis tekemään hätäisiä päätöksiä ostoksissa”, kommentoi rikoskomisario Hannu Kortelainen.

Perushuijaukseen kuuluu myös se, että myyjä kertoo tavaran olevan haluttua, ja jos ostaja haluaa sen, rahat pitäisi laittaa heti tilille esimerkiksi jonkun pikasiirron kautta tai mobile payn avulla. Kiireeseen vedotaan aina.

Yhteystietona pelkkä etunimi

Peruskuviona on, että ilmoituksen yhteydessä nettialustalla ilmoitetaan vain myyjän etunimi ja puhelinnumero tai sosiaalisen median tili on tekaistu. Puhelinnumero on usein prepaid-liittymä.

Jos kauppaa ei voi tehdä kasvokkain, rikoskomisario ehdottaakin etsimään nimeä ja ilmoitettua paikkakuntaa sosiaalisesta mediasta tai hakukoneen avulla. Samalla voi löytää esimerkiksi muiden varoituksia myyjästä. Myös puhelintiedustelusta voi kysellä henkilöä.

Nykypäivänä valokuvan ottaminen ei ole vaivalloista, joten se ei aina takaa konserttilipun tai tuotteen aitoutta. Huijari voi myös myydä yhden aidon lipun kuvaa useammalle ihmiselle.

”Voi myös kysyä uutta valokuvaa lipusta ja vaikka myyjän ajokortista. Silloin ainakin tulisi selväksi, että myyjä on ilmoittanut oikean nimensä kaupan yhteydessä”, rikoskomisario vihjaa.

Viivyttelyä ja tekosyitä

Hannu Kortelainen suosittelee, että netissä sovittu kauppa tehtäisiin kasvokkain, jolloin ostaja olisi nähnyt myyjän ja pystyisi tunnistamaan henkilön myöhemmin, mikäli tuote osoittautuu väärennökseksi.

Myyjä voi yrittää vältellä kasvokkain tehtävää kauppaa keinolla millä hyvänsä. Tämän pitäisi myös herättää epäilyjä.

”Monesti tilanne etenee niin, että myyjä kysyy ensin, että missä asut. Ja jos ostaja sanoo, että on Tampereelta, myyjä sanoo, että on Jyväskylästä. Ja vaikka ostaja ehdottaisi, että paikkakunnalla asuva kaveri voisi tulla hakemaan, myyjä keksii, että hän onkin juuri matkoilla.”

Maksamisen jälkeen yhteydenpito lakkaa

Poliisille kannattaa ilmoittaa huijauksesta heti, kun yhteydenpito myyjän kanssa lakkaa. Tyypillistä on, että yhteydenpito on vilkasta alussa puhelimitse tai sähköpostilla. Maksun jälkeen yhteydenpito kuitenkin loppuu eikä tuotetta näy.

”Alussa ostajaa voidaan vedättää ja viivytellä kertomalla tekosyitä, kuten vaikkapa sairastumisesta tai työ-tai opiskelukiireistä. Tai sitten prepaid-liittymä lakkaa heti maksun jälkeen toimimasta.”

Jos selityksiä tulee kerta toisensa jälkeen, eikä mitään tapahdu, asiasta voi ja kannattaakin ilmoittaa heti polisiille.

Huijaukset 20–50 euron luokkaa

Hannu Kortelainen kertoo, että huijarit jäävät kiinni hyvällä prosentilla. Yleensä huijauksien yksittäisvahingot ovat 20-50 euron luokkaa.  Samaa konserttilippua useammalle kauppaava voi kuitenkin saada nopeasti ison summan kasaan. Kortelaisen mukaan huijatuksi tulleet eivät yleensä saa omiaan takaisin, vaan huijarin maksettavaksi jää sakkorangaistus.

113 ihmiseen kohdistuneessa Pirkanmaan käräjäoikeuteen tuodussa tapauksessa huijatut summat olivat yksittäiselle henkilölle noin 50- 417 euroa. Yhteensä huijauksilla kuitenkin tehtiin  20 000 euroa rahaa.

Syytetylle vaaditaankin ehdotonta vankeusrangaistusta aikaisempien rikosten samankaltaisuuden johdosta.

X