Huolestuttaako tekoäly? Tiedä nämä kolme asiaa kehittyvästä apuälystä ja rauhoitu
Tekoäly muuttaa maailman, mutta silti se on vain ihmisen työkalu, muistuttaa Mitä tulisi tietää tekoälystä -teoksen tehnyt tietokirjailija Timo Siukonen.
Tässä on tekoäly monessa käytössä samanaikaisesti. Kahvikupposen löytämiseksi käytetään kasvontunnistusta, vuorovaikutteista mainontaa ja navigointipalvelua.
Sinä käytät parastaikaa tekoälyä, koska luet tätä juttua. Tekoälyä löytyy taskusta, siivouskomerosta tai tien päältä yhä useammin.
Tekoäly on tullut arkeemme vähän huomaamatta, ja kuin vahingossa olemme oppineet elämään sen kanssa. Nykyistä maailmaa on hankala edes ajatella ilman sitä.
Koska viimeksi vietit päivän ilman internetiä tai sosiaalista mediaa?
Tekoälyä on kahdenlaista, heikkoa ja vahvaa
Vahva tekoäly on vielä mielikuvituksen tuotetta. Sillä tarkoitetaan superälyä, joka päihittää ihmisen ja toimii täysin irrallaan ihmisälystä.
Vahva tekoäly ei ole totta vielä moneen kymmeneen vuoteen, mutta silti sillä jo pelotellaan.
Heikko tekoäly puolestaan tarkoittaa esimerkiksi algoritmeja, jotka saavat Googlen hakukoneen toimimaan, suodattavat roskapostin, tunnistavat puhetta tai kasvoja.
Heikko tekoäly on nopeasti kehittyvää ja käsillä olevaa todellisuuttamme.
Esimerkiksi vaalien alla puhutaan sosiaalisen median kautta tapahtuvasta vaalivaikuttamisesta, joka toteutetaan tekoälyn avulla.
Tietokirjailija Timo Siukonen on vastikään kirjoittanut Mitä tulisi tietää tekoälystä -kirjan ja pohtinut asiaa paljon.
Pitääkö tekoälyä pelätä?
1. Useimmat pelot ovat harhaluuloja, siksi perusteettomia
”Tekoäly on apuäly. Sen takia ihmisen ei tarvitse muistaa kaikkea tai jaksaa kaikkea. Se on hieno asia ihmiskunnalle”, Timo Siukonen sanoo.
Tietokirjailija rinnastaa tekoälyn mihin tahansa apuvälineeseen, käden jatkeeseen, joita ihminen on käyttänyt aina. Itse asiassa juuri kyky käyttää apuvälineitä määrittelee ihmisen ihmiseksi.
”Tekoäly vain on apuväline, joka oppii asioita. Me ihmiset olemme yksilöitä, siksi yksilölliset tarpeemme oppiva apuväline on hyödyllinen.”
Siukosen mielestä useimmat pelot ja harhaluulot kumpuavat ylilyönneistä ja todistamattomista peloista, joita tutkijat lausunnoillaan silloin tällöin saavat aikaan. Pelot leviävät nopeasti mediassa.
”Joka paikasta tulee tietoa, eivätkä ihmiset usein osaa tarkistaa, mistä lähteestä tieto tulee.”
Erityisen perusteettomana Siukonen pitää pelkoja tekoälyrobottien maailmanvalloituksesta.
”Scifi on mielikuvitusta kiihottava taiteen laji. Mutta se ei ole realismia.”
2. Tekoäly muuttaa maailmaa, mutta maailma on muuttunut aina
On tosiasia, että tekoäly muuttaa maailmaa esimerkiksi hävittämällä työpaikkoja. Mutta se myös synnyttää uusia työpaikkoja.
”En väitä, että uusia työpaikkoja syntyy samassa suhteessa kuin vanhoja katoaa. Työpaikat syntyvät sinne, mikä hyödyttää markkinavoimia.”
Siukonen ei halua dramatisoida tekoälyn aiheuttamaa työelämän muutosta, koska maailma on muuttunut aina. Elinkeinoja on kadonnut uusien keksintöjen myötä koko ihmiskunnan historian ajan.
”Ajatellaan metsureita. Niitä oli Suomessa vuonna 1955 puoli miljoonaa ja nyt vain murto-osa siitä.”
Jos muuttuminen on maailman olemus, niin ihmisen perusolemukseen kuuluu kyky sopeutua uusiin tilanteisin.
3. Uudenlaiset elämäntaidot ja sopimukset tulevat tärkeiksi
Tekoäly tuo myös uudenlaista kiusaa ja haittaa arkeemme. Meitä saatetaan huiputtaa roskapostilla tai somekanavien kautta.
Tässä auttaa Siukosen mukaan oppiminen ja ajan tasalla pysyminen.
”Itseään voi suojella, kun opettelee erottamaan, minkälaista rikollinen toiminta netissä on. Nämä ovat niitä uusia elämäntaitoja, joita nykyisin tarvitaan.”
Kokonaan toinen asia ovat tietovuotojen, vaalivaikuttamisen tai kyberturvallisuuden kaltaiset asiat, joihin yksilö ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa.
”Nämä ovat valtioiden hoidettavia asioita, eivät yksilöiden. Yksilö on vähän kuin järvellä soutelemassa: ei hän tuulille voi mitään.”
Valtioiden tehtävänä on Siukosen mukaan ottaa tekoälyyn liittyvät uhat järjestelmälliseen valvontaan ja luoda lainsäädäntö niiden hallitsemiseksi. Kansainvälinen yhteisön pitää puolestaan luoda periaatteet, joilla muihin valtiohin vaikuttamiseen tartutaan.
Tässäkään Siukonen ei näe mitään uutta auringon alla.
”Läpi historian valtiot ovat pyrkineet vaikuttamaan toisiinsa. Nyt käytössä vain on tekoälyn takia uusia keinoja.”