Koronakuolemat lisääntyivät viime vuonna – Tauti on silti vaarattomampi kuin aiemmin, sanoo infektioylilääkäri Asko Järvinen

Vaikka viime vuonna koronaan kuoli absoluuttisesti enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina, tilastot eivät kerro totuutta. Korona on jo laantumassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Asko Järvinen kritisoi hallitusta siitä, ettei se kuuntele asiantuntijoita.

Vaikka viime vuonna koronaan kuoli absoluuttisesti enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina, tilastot eivät kerro totuutta. Korona on jo laantumassa.
Teksti:
Tyyne Pennanen

Koronapandemia on laantumassa, ja covid-19 olisi jo kauan aikaa sitten pitänyt poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien luokituksesta. Näin sanoo Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen.

”Infektioylilääkärit ja asiantuntijat ovat olleet tästä jo hyvin pitkään yksimielisiä. Se on tällä hetkellä väärä leima ja asettaa vääriä velvoitteita taudin osalta.”

Tauti on luokiteltu yleisvaaralliseksi valtioneuvoston asetuksella helmikuussa 2020.

Järvisen mukaan tartuntatautien neuvottelukunta, joka antaa sosiaali- ja terveysministeriölle ohjeita, on suositellut yksimielisesti luokituksen poistamista.

”Päätös on poliittinen. Asiantuntijana ihmettelen sitä, että hallitusohjelmassa lukee että hallituksen päätökset pohjaavat tietoon ja asiantuntemukseen, mutta ei asiantuntemus  alhaalta näytä sinne ylöspäin nousevan.”

Tilastot eivät kerro totuutta

Viime vuonna koronaan liittyviä kuolemia oli enemmän kuin aikaisempina vuosina, selviää THL:n alustavista tilastoista. Ne antavat kuitenkin vääristyneen kuvan taudin vaarallisuudesta.

”Koronaan kuolleista puolet on yli 84-vuotiaita. Viime vuoden aikana kuolleet ovat olleet jo pitkälle dementoituneita tai hyvin monisairaita, joiden elämänennuste on ollut lyhyt. Tämä on samaa ryhmää, jota kuolee influenssaan joka vuosi. He ovat usein ihmisiä, joille mikä tahansa hengitystieinfektio voi avata kuolemaan aukeavan prosessin”, Järvinen sanoo.

Kun koronakuolemat suhteutetaan tartuntalukujen kasvuun, on koronaan kuoltu viime vuoden aikana vähemmän kuin pandemian alussa.

Kuoleeko vanha ihminen oikeasti koronaan vai johonkin muuhun sairauteen? Tätäkin on syytä miettiä tilastoja katsellessa.

”Mitään muuta tautia ei rekisteröidä yhtä tarkasti kuin koronaa, ja sen takia se myös nousee esiin tilastoissa. Vaikka keuhkokuume on iso vanhusten tappaja, se ei ole kelvannut kuolinsyyksi 20 vuoteen”, Järvinen huomauttaa.

Lisäksi väestö on vanhentunut ja siten myös kuolemien määrä on kasvanut.

”Se selittää ainakin osan viime vuoden kokonaiskuolleisuuden noususta.”

Asko Järvinen kehottaa pitämään omat rokotukset ajan tasalla

Ihminen on siis parhaillaan nitistämässä koronan. Esimerkiksi työikäisten koronakuolleisuus on pysynyt hyvin matalalla kesästä 2020 lähtien, Järvinen sanoo.

Myös virus taistelee kuolemaa vastaan.

”Se haluaa pysyä hengissä ja kehittää vähemmän vaarallisia ja helpommin tarttuvia tauteja.”

Parhaillaan Suomessa liikkuu erilaisia omikronvariantteja, ja Yhdysvalloissa jo puolet koronatartunnoista on uutta krakenvarianttia. Järvinen uskoo sen leviävän myös Suomessa, mutta ei ole siitä huolissaan.

”Yhdysvalloissa sairaalahoidon tarve ei ole lisääntynyt.”

Paras suoja koronaa vastaan ovat rokotukset ja sairastettu korona. Perusterveillä alle 65-vuotiailla pitäisi tällä hetkellä olla kolme rokotusta, alle 65-vuotiailla riskiryhmäläisillä ja yli 65-vuotiailla pitäisi olla 4—5 rokotusta. Sairastettu korona korvaa yhden rokotuksen.

Järvinen huomauttaa, että tärkeintä suojautumisessa on rokotteiden määrä, eikä se, saako jonkin uusimman rokotetyypin.

”Nyt rokotetaan viime kesän ja syksyn variantteja vastaan. Ne eivät anna sen parempaa suojaa uusia virustyyppejä vastaan kuin alkuperäiset rokotukset.”

Rokotteiden avulla ei onnistuta hävittämään koronaa, mutta niiden avulla suojaudutaan vakavilta tautimuodoilta.

”Jos omat rokotukset eivät ole kunnossa, niin nyt kipin kapin niitä hankkimaan.”

Lue myös: Toimittaja Tiina Merikanto: ”Vanhuspalveluihin olisi pitänyt suhtautua paljon vakavammin jo aiemmin”

X