Näin huumekuskit selittelevät: En pössytellyt itse, altistuin passiiviselle pilvenpoltolle

Jaa kaverilleTilaa Seura
autotie
Huumekuskin verestä löydetään tyypillisesti 7–8 eri päihdyttävää ainetta. © Colourbox
7–8 eri päihdyttävän aineen coctail on tyypillinen.

Huumausaineiden osuus rattijuopumustapauksissa on kasvussa, vaikka rattijuopumusten kokonaismäärä laskee. Vuoden aikana huumeet olivat mukana liki kolmanneksessa tapauksista.

Miten kuljettajien huumeiden käyttöä selvitetään? Entä kuinka luotettavia testausmenetelmät ovat?

Pikatesti syljestä

Ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista kertoo, että poliisilla on käytössään pikatesterit, joilla huumausaineiden käyttö voidaan todeta syljestä.

”Pikatesti on joko positiivinen tai negatiivinen. Sillä ei voi mitata pitoisuuksia samaan tapaan kuin tarkkuusalkometreillä pystyy mittaamaan veren alkoholipitoisuutta,” Höök kertoo.

Jos pikatestin tulos on positiivinen, epäillyltä otetaan poliisin pyynnöstä verikoe terveyskeskuksessa. Näyte toimitetaan tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeustoksikologiayksikön laboratorioon.

Yli sata huumetta

Rattijuopumustapauksissa huumausaineita käyttäneiden kuljettajien verestä löytyy harvoin vain yhtä huumaus- tai lääkeainetta. Yleensä eri aineita löydetään 7–8.

THL testaa tällä hetkellä yli sataa huumaavaa ainetta. Uusimpia testattavia ovat etyylifenidaatti, synteettiset kannabinoidit ja synteettiset katinonit kuten alfa-PVP. Ne kuuluvat keinotekoisesti valmistettuihin, niin sanottuihin muuntohuumeisiin.

”Uusia aineita lisätään listaan sitä mukaa, kun niitä löytyy markkinoilta”, THL:n erikoistutkija Sirpa Mykkänen kertoo.

THL:n ylilääkäri Timo Seppälä kertoo, että tavallisimpia etsittäviä aineita ovat perinteisten kannabiksen, amfetamiinin ja opiaattien ohella lääkeaineet, kuten bentsodiatsepiinit, jotka voivat vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn.

Verikoe kertoo tarkemmin

Huumeiden käyttö näkyy pisimpään virtsakokeessa, mutta verikokeen tulos on tarkempi sikäli, että sen perusteella pystytään arvioimaan rattijuopumuksesta epäillyn päihtymystila ajohetkellä.

Verikokeissa huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuudet mitataan nanogrammoina (gramman miljardisosa) per millilitra.

”Verikokeissa näkyy kaikenlaista pientä, mutta ilmoitamme vain tiettyjen pitoisuuksien ylittävät arvot”, Seppälä sanoo.

”Monien aineiden raja-arvot ovat vain tutkimuskäyttöön ja tavallaan liikesalaisuuksia. Kannabiksen käytössä raja-arvona on kaksi nanogrammaa kannabiksen vaikuttavaa ainesosaa, tetrahydrokannabinolia (THC) millilitrassa.”

Poliisin sylkitesteistä Seppälä toteaa, että ne eivät ole idioottivarmoja. Esimerkiksi bentsodiatsepiinien ryhmästä testi paljastaa vain osan.

Joissain tapauksissa sylkitestit taas tuottavat väärän positiivisen tuloksen. Sylkitestit ovat kuitenkin käyttökelpoisia seulontatestejä, kun poliisi tutkii kuljettajien ajokuntoa tien päällä.

Myytti passiivisesta pilvenpoltosta

Kannabiksen käyttö ylittää verikokeessa THL:n pitoisuusrajan satunnaisella käyttäjällä vain 8–10 tunnin ajan käytöstä. Kroonisella käyttäjällä tulos voi sen sijaan olla positiivinen jopa viikon ajan käytön lopettamisen jälkeen.

Virtsakokeessa kannabis näkyy jopa kuukauden ajan. Liikennejuopumisepäilyissä THL tutkii lääkkeiden ja huumausaineiden pitoisuudet kuitenkin vain verinäytteistä.

Raja-arvojen tarkoituksena on sulkea pois mahdollisuus, että positiivinen huumetesti olisi tulosta väärinkäsityksestä. Käryn käydessä yksi suosituimpia selityksiä passiivinen kannabiksen poltto.

”Eräs henkilö kertoi oikeudessa saaneensa positiivisen tuloksen testissä, koska hän oli muusikko ja oli esiintynyt ulkoilmakonsertissa, jonka yleisössä joku poltti kannabista. Hänen verinäytteensä THC-pitoisuus oli kuitenkin niin korkea, että sen perusteella hän oli krooninen käyttäjä.”

Muuntohuumeiden salatiedettä

Muuntohuumeet ovat tällä hetkellä suurin haaste niin poliisille, tutkijoille kuin jäljessä laahaavalle lainsäädännöllekin.

”Kun saamme tiedon uudesta muuntohuumeesta, se saadaan luokiteltua laittomaksi huumausaineeksi noin vuoden sisällä. Sitä ennen se on vapaata tavaraa, jota saatetaan myydä tutkimuskemikaalina tai lannoitteena nettikaupassa. Ja kun uudesta muuntohuumeesta tulee laitonta, pyritään kehittämään uusia”, Seppälä sanoo.

Uusia huumeiksi luokiteltuja aineita on Euroopan alueella löytynyt vuonna 2015 tasan sata. Vuonna 2014  uusia huumeita löydettiin 101.

”Kaikkia muuntohuumeita ei testeillä edes pystytä löytämään, ja uusista menetelmistä pitää pystyä sopimaan yhdessä keskusrikospoliisin kanssa. On tämä vähän salatiedettä.”

X