Suomessa suhtaudutaan maltillisesti mutta hymyillen norjalaisten suunnitelmiin antaa Suomelle 100-vuotislahjaksi Haltin huippu.

”Kyllähän me hirveän iloisia huomiosta ollaan.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Haltin keltainen rajapyykki on Suomen korkein kohta ainakin vielä toistaiseksi. Pyykin takana on 100-vuotislahjaksi kaavailtu huippu..

”Kyllähän me hirveän iloisia huomiosta ollaan.”
(Päivitetty: )
Teksti: Jenni Leukumaavaara

Suomen 100-vuotisjuhlatoimikunnan pääsihteeri Pekka Timonen sanoo olevansa iloinen Norjassa käydystä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakeskustelusta. Yhden kansalaisen aktiivisuudesta liikkeelle lähtenyt idea antaa Suomelle lahjaksi Haltin sivuhuippu on saanut maailmanlaajuista huomiota.

”Totta kai me ollaan hirveän iloisia siitä, että meidän hieno juhlavuotemme halutaan ottaa huomioon”, Timonen sanoo.

”Se on kuitenkin täysin Norjan ja norjalaisten asia, millaisen lahjan he haluavat Suomelle antaa”, hän jatkaa.

Timonen arvioi, että Norja on Suomelle läheinen naapuri, jotta tällaista lahjaa – maa-alueen vapaaehtoista luovutusta silkasta hyväntahtoisuudesta – voidaan edes harkita.

“Tämä suuri julkisuus jo kertoo, kuinka harvinaisesta asiasta on kysymys. Tietysti se kertoo myös erittäin hyvästä naapurisuhteesta”, Timonen sanoo.

Lahjahankkeesta on uutisoitu ympäri maailmaa, ja myös esimerkiksi Suomen suurlähettiläät ovat asiaa tiedotusvälineille kommentoineet. Tällä hetkellä etenkin Suomen Norjan-suurlähettiläs seuraa keskustelun käänteitä ja pitää valtioneuvoston ja Suomi100-sihteeristön ajan tasalla.

Voiko Suomi hylätä lahjan?

Suomi tekee naapurimaidensa kanssa rajankäyntiä säännöllisin väliajoin, 25 vuoden välein.

“Silloin tarkistetaan syväväylät ja esimerkiksi joet, jotka muuttavat uomaansa”, Timonen selventää.

Muutoksista lähetetään nootteja puolin ja toisin.

Kuivan maan rajankäynnit ja rajojen siirrot ovat kuitenkin eri asia.

Hetkinen. Jos Norja haluaa antaa meille jalkapallokentän kokoisen maa-alueen Haltilta, voiko lahja kaatua Suomen lakiin? Timonen ei uskalla varmaksi sanoa, koska totta tosiaan niin harvinaisesta asiasta on kysymys.

Mikäli Norjan pääministeri Erna Solberg näyttää lahjalle vihreää valoa, tarkoittaa se joka tapauksessa todennäköisesti perustuslain lukemista molemmissa maissa. Suomessa on tavattava perustuslain 8 lukua, joka käsittelee kansainvälisiä suhteita.

Suomessa rajojen siirtäminen on valtiosopimus, joka vaatii perustuslaillisen menettelyn. Se tarkoittaa eduskunnan ja tasavallan presidentin suostumusta.

Norjan päättäjien kommentointi aiheesta niukkaa

Timonen ei halua arvioida, kuinka todennäköisesti lahjahanke todella toteutuu. Onko juhlatoimikunta edes sivulauseessa puhunut Haltin huipulle järjestettävästä seremoniasta? Pääsihteeriä naurattaa.

“Ei ole vielä seremonioita pohdittu. Katsotaan sitten, jos Norja tästä jotain päättää. Kuten sanottu, tässä vaiheessa kyse on täysin Norjan sisäisestä asiasta.”

Halti-asiaa tiedusteltiin myös Suomessa tällä viikolla vierailulla olleelta Norjan kuningas Haraldilta, joka ohjasi kysymyksen ulkoministeri Børge Brendelle.

Brende vastasi hieman kierrellen, että lahja kyllä on luvassa, mutta rajan siirtäminen saattaa olla liian hankalaa.

Mutta kävi miten kävi, pelkästään jo aiheesta käyty keskustelu on pääsihteeri Timosenkin mielestä ollut positiivinen asia, josta ei Suomelle varmasti haittaa ole.

X