Hylje tietää parhaat kalapaikat, mutta saattaa sotkeutua itse verkkoon – Haamuverkkoja löytyy jopa luonnonsuojelualueilta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hylkeet voivat jäädä haamuverkkoihin kiinni.
© iStock
Helppoa kalasaalista etsivät eläimet takertuvat yhä useammin hylättyihin kalastusverkkoihin.

Suomen rannikoilta ei löydy juurikaan suuria hylättyjä troolausverkkoja, kuten eteläiseltä Itämereltä. Sen sijaan pienempiä harrastekalastelijoidenkin käyttämiä verkkoja vesistöistä löytyy.

Nämä haamuverkot ovat kalastajien hylkäämiä tai vahingossa menettämiä pyydyksiä.

WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo harrastaa sukeltamista ja kertoo sukeltajien löytävän hylättyjä verkkoja jopa luonnonsuojelualueilta, joilla kalastus on täysin kiellettyä.

”Haamuverkkoja tulee vastaan toisinaan hylyillä sukeltaessa. Olen myös kerran kerännyt luonnonsuojelualueelta laittoman piiloverkon pois, joka oli jäänyt sinne. Verkossa oli paljon kuollutta kalaa ja pari kuollutta merilintua. Se oli aivan kauhea yli 30 metriä pitkä verkko, joka oli kalastellut itsekseen pitkät ajat”, Soirinsuo sanoo.

Helppoa saalista etsivä eläin sotkeutuu itse verkkoon

Haamuverkot houkuttelevat kala-aterioista nauttivia eläimiä, kuten merilintuja ja hylkeitä. Helppoa ateriaa kohti suuntaavalla eläimellä voi kuitenkin olla kurja kohtalo.

”Verkkoihin jää pääasiassa kaloja, mutta myös lintuja jotka sukeltavat kalojen perässä verkkoihin. Kun ne näkevät, että verkossa sätkii kala, totta kai ne menevät helpon saaliin perään ja sotkeutuvat itse verkkoon.”

Maailmalla verkkoihin takertuu myös uhanalaisia kilpikonnia sekä valaita.

Valitettavasti pitkin hiekkapohjaa ajelehtivat haamuverkot tarrautuvat kiinni usein kalojen suosimiin piilopaikkoihin, kuten vedenalaisiin karikoihin, hylkyihin ja riuttamuodostelmiin.

Myös hylkeet tietävät kalojen piilottelevan hylkyjen läheisyydessä.

”Kalat viihtyvät hyvin hylkyjen kätköissä. Hylkeet oppivat tällaisia asioita helposti ja ne tykkäävät käydä kalastamassa hylyillä. Jos siellä on verkkoja niin, se on ongelma.”

Hylje voi jäädä kiinni verkkoon avomerelläkin, mutta yleensä hylkeitä löydetään nimenomaan hylyillä olleista verkoista kuolleena.

Uhanalainen kilpikonna sotkeutuneena kalastusverkkoon.

Maailmalla haamuverkkoihin sotkeutuu myös erittäin uhanalaisia kilpikonnia. © iStock

Suomen vesistöissä hylättyjä verkkoja on vähemmän kuin maailmalla

Eteläisellä Itämerellä on hyvin troolaukseen sopiva hiekkapohja toisin kuin Suomen rannikoilla. Siksi haamuverkko-ongelma ei ole Suomen vesistöissä yhtä suuri kuin muualla maailmalla.

Siitä huolimatta sukeltajat kohtaavat verkkoja säännöllisesti.

”Ei se yleistä ole missään avovedessä, mutta hylyillä niitä näkyy, koska niihin ne takertuvat helposti – sellaiset troolausverkot varsinkin”, Soirinsuo pohtii.

Kotitarvekalastajatkin kuitenkin jättävät verkkojaan vesille tai rantakivikoihin, mistä ne huuhtoutuvat syysmyrskyn yllättäessä mereen.

Selkämeren haamuverkkotilannetta selvitetään ja ratkotaan parhaillaan Kapyysi-hankkeen voimin.

”Haamuverkot ovat ongelma, minkä voisi helposti poistaa”

Haamuverkon kalasaalis on sallitullakin kalastusalueella täysin hukkaan heitetty, mikä harmittaa pidemmällä tähtäimellä suurta saalista toivovaa kalastajaakin.

”Haamuverkot kalastavat ylimääräistä sivusaalista ja se on ongelma, vaikkei se olekaan niin suuri Suomessa kuin ehkä jossain muualla maailmassa. Haamuverkkojen kertyminen on kuitenkin sellainen ongelma, minkä voisi helposti poistaa pelkällä tietoisuuden nostollakin.”

Oikea paikka vanhentuneille ja käyttökelvottomille verkoille on jätteiden keräyspisteessä, mistä ne päätyvät mahdollisesti vielä uusiokäyttöön. Vuosia merenpohjassa lojuneiden verkkojen kierrätys onkin jo huomattavasti hankalampaa.

Haamuverkkojen sukeltaen kerääminen voi olla vaarallista

Jos havaitsee eläimen jääneen jumiin verkkoon tai laittoman merkitsemättömän pyydyksen, on syytä ilmoittaa merivartiostolle.

Merivartiosto  kerää tietoja laittomista pyydyksistä ja voi tarvittaessa noutaa verkon, ellei sitä pysty itse turvallisesti keräämään pois.

”En suosittele kenellekään harrastesukeltajalle, että lähtee sukeltaen keräämään verkkoja – se on vaarallista. Verkko kannattaa naarata ankkurin avulla ylös tai jos sukeltaen pystyy sen paikantamaan, kannattaa pistää siihen poiju kiinni ja sen jälkeen nostaa veneeseen poijunarusta vetäen.”

Tapa heittää käyttökelvottomat vanhentuneet pyydykset vesistöihin pitäisi lopettaa täysin, ja omien verkkojen poijut ja merkinnät tulee pitää kunnossa.

”Pitäisi parantaa tietoisuutta siitä, että verkko joka menee sinne meren pohjaan kalastaa siellä edelleen ja voi tappaa todella paljon eläimiä siellä ollessaan vielä sen jälkeen, kun se on lakannut olemasta ihmisen käytössä”, Anna Soirinsuo painottaa.

X