Hyvä eläkeläinen

Jaa kaverilleTilaa Seura

Eläkepommi ei ole uhka. Eläkkeet maksetaan sovitun mukaisesti. Työssä käyvien taakka velvoitteiden hoitamiseksi on kuitenkin kova. Mitä jo eläkkeellä olevat voivat tehdä sen hyväksi, että eläkkeet ovat turvatut? Asiaa pohtii ekonomisti Risto Vaittinen Eläketurvakeskuksesta.

Miten eläkkeellä olevan tulee hoitaa omaa talouttaan, jotta siitä olisi etua myös kansantaloudelle ja työssä olevien kyvylle hoitaa eläkemaksunsa?
Yksilöiden elämäntilanteet vaihtelevat paljon, eikä ole olemassa ohjekirjaa siitä, miten eri elämäntilanteissa voisi toimia yleisestä näkökulmasta hyvällä tavalla.Eläkejärjestelmä kokonaisuudessaan sen sijaan tasaa talouden suhdannevaihteluita. Eläkkeet ovat tasainen, tuotannon vaihteluista riippumaton tulovirta kansalaisille. Vakaat tulot luovat ennustettavuutta eläkeläisten kulutuskäyttäytymiseen. Se ei ole samalla tavoin riippuvaista talouden suhdanteista kuin esimerkiksi palkansaajien ansiotulot työllisyyden vaihteluiden seurauksena.

Mikä on eläkeläisten osuus Suomen kansantaloudessa? Mitä merkitystä sillä on, minkälaisia taloudellisia valintoja eläkeläiset tekevät?
Suomessa oli vuonna 2012 yli 1,1 miljoona vanhuuseläkeläistä eli 20 prosenttia koko väestöstä. Vanhuuseläkkeitä maksettiin yli 19 miljardia euroa. Tämä oli 10 prosenttia suhteessa maassa ansaittuihin kokonaistuloihin. Eläkkeiden lisäksi varttuneella väestöllä on kohtuullisessa määrin varallisuustuloja, joten kokonaisuutena eläkeläiset ovat merkittävä kuluttajaryhmä, jonka käyttäytyminen ohjaa etenkin palveluiden tuotantoa.

Voiko eläkeläinen matkustaa vapaasti etelän aurinkoon sen sijaan, että matkustaisi kotimaassa ja pitäisi täällä yllä työllisyyttä?
Yksilöllisille kulutuspäätöksille ei mielestäni voi asettaa vaatimuksia yleisten tavoitteiden näkökulmasta. Ihmiset tekevät valintojaan ja talous sopeutuu niihin. Yksilöiden käyttäytymistä voidaan – jos halutaan – ohjata esimerkiksi kulutusveroilla.Työttömyysasteen vaihtelu on talouden lyhytaikaiseen suhdanneluonteiseen epävakauteen liittyvä ilmiö. Eläkeläisten määrän kasvu sen sijaan johtuu yleisestä eliniän pitenemisestä. Pidemmällä tähtäimellä eläkeläisten kysynnän rakenne voi vaikuttaa siihen, mille toimialoille työlliset sijoittuvat, mutta ei yleiseen työllisyyden tasoon.

Onko hyvä eläkeläinen sellainen, joka säästää tiukasti ja laittaa rahansa sukanvarteen?
Eläkeläiset säästävät tyypillisesti enemmän kun kansalaiset keskimäärin. Tämä on ehkä yllättävää, koska voisi ajatella eläkeläisten kuluttavan ainakin osan varallisuudestaan paikatessaan työuran ajasta alentunutta tulotasoa. Keskimäärin näin ei käy, vaikka yksilöiden välillä tässä on luonnollisesti paljonkin vaihtelua.Osaltaan kyse on varautumisesta odottamattomiin menoihin, mutta osaltaan siitä, että merkittävä osa eläkeläisten varallisuudesta on sitoutunut asuntoihin.

Miten hyvä eläkeläinen sijoittaa yli liikenevät varansa?
Liikenevien varojen sijoittamisessa kannattaa kiinnittää huomiota varainhoidon kustannuksiin, jotka voivat olla huomattaviakin. Luvattu korkea sijoitustuotto riippuu aina talouden kehityksestä ja korkeaan tuottoon liittyy kohonnut riski menettää osa tai koko sijoitettu pääoma.

Onko kansantaloudellisesti hyödyllistä, että jo eläkkeellä oleva tekee tarpeen vaatiessa vaikka palkkatyötä?
Kaikki työ, joka löytää tekijänsä, on hyödyllistä. Nykyisellään noin 130 000 eläkkeensaajaa tekee palkkatyötä.

Työntekoa eläkkeen rinnalla

  • Suureneva osa eläkeläisistä tekee töitä eläkkeen rinnalla. Eläkettä kartuttavaa työtä tekee vuositasolla noin 100 000 eläkkeensaajaa.
    Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan työnteko kuuluu yhä useamman eläkeläisen arkeen.
    – Jos osa-aikaeläkettä saavat lisätään mukaan, vuonna 2011 työtä tehneiden eläkkeensaajien määrä nousee sadasta tuhannesta yli 130 000:een.
    Viime vuosina 63–67-vuotiaiden työnteko on lisääntynyt tasaisesti. Kun vuoden 2007 lopussa työtä teki alle 40 000 vanhuuseläkeläista, vuoden 2011 lopussa heitä oli jo yli 60 000.
    Lukumääräinen kasvu selittyy pitkälti sillä, että suuret ikäluokat tulivat vanhuuseläkeikään. Työtä tehneiden eläkeläisten osuus 63–67-vuotiaista on kasvanut 7,5 prosentista 8,5 prosenttiin.

     

Julkaistu marraskuun 12/13 Vivassa.

Teksti: Veli-Matti Jusi
Kuva: Colourbox

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X