Hyviä uutisia! Allergiat ovat helpottaneet – Astman hoitotarve puolittunut ja lasten erikoisruokavaliot vähentyneet 10 vuoden aikana
Kymmenvuotisen allergiaohjelman tavoitteena oli edistää allergiaterveyttä ja pysäyttää allergian aiheuttamien haittojen ja kustannusten kasvu. Tähän päästiin yhteensä yli 23 000 terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Allergiaohjelman aikana on koulutettu terveydenhuoltoa uuteen ajattelutapaan allergioiden hoidossa.
Nyt on tarkoitus keskittyä sietokyvyn lisäämiseen ja keskittää terveydenhuollon voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden estämiseen.
”Terveydenhuollossa on suhtauduttu positiivisesti uuteen ajattelutapaan. Allergiaohjelman keskeiset viestit otettiin vastaan ja niitä on aloitettu toteuttamaan potilastyössä”, kertoo Filhan asiantuntijalääkäri professori Erkka Valovirta.
Ajattelutavan muuttamisen ja sietokyvyn vahvistamisen lisäksi on pyritty vähentämään allergeenien turhaa välttämistä varmuuden vuoksi.
”Allergeenien välttäminen vaikeassa allergiassa on tärkeää, mutta välttämiselle pitää olla oikeat ja täsmälliset perustelut”, sanoo Valovirta.
Kokonaan 2000-luvulla kaikista allergioista aiheutuvat suorat kustannukset terveydenhuoltoon ja työkyyttömyyteen vähenivät 15 prosenttia.
Astman sairaalahoidon tarve puolittui
Vielä vuonna 2013 astma aiheutti 63 prosenttia kaikkien allergisten sairauksien suorista terveydenhuollon kustannuksista Suomessa. Nyt kansallisen allergiaohjelman ansiota astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve puolittuivat.
”Astman kohdalla tarvitaan kuitenkin edelleen paljon keskustelua ja koulutusta. Perusterveydenhuollolla on valtava vastuu astmapotilaista, sillä suurin osa diagnosoidaan siellä”, kertoo Valovirta.
Astman kustannukset yhteiskunnalle väheni allergiaohjelman viiden ensimmäisen vuoden aikana jo 9 prosenttia.
Lasten allergiaruokavaliot puolittuivat
Allergiaohjelman myötä myös lasten tarpeettomiksi tulleet allergiaruokavaliot vähentyivät monella paikkakunnalla jopa 50 prosenttia, joissain jopa 70 prosenttia.
Myös ruoka-allergioiden vähentäminen varmuudeksi tai lievien oireiden vuoksi vähentyi merkittävästi.
Usealla paikkakunnilla kouluissa ja päiväkodeissa ruvettiin vaatimaan lääkärin tai hoitajan todistusta allergia ruokavalion tarpeellisuudesta. Vanhempien ilmoitus ei enää riittänyt.
Esimerkiksi Raumalla vuonna 2011 lapsista 16 prosentilla oli erityisruokavalio, mutta vuonna 2013 enää 8 prosentilla lapsista.
”Paras keino allergian vähentämiseen on sietokyvyn lisääminen jo vauvaiässä. Rintamaitoa suositellaan vähintään 1 ikävuoteen asti, mutta jo vauvan ollessa 4 kuukautta, täytyisi aloittaa kiinteiden ruokien maistelu sietokyvyn lisäämiseksi. Kun vauva saa mahdollisimman montaa ruoka-ainetta jo ensimmäisen puolen vuoden aikana, se vähentää ruoka-aine allergiaa tulevaisuudessa”, kertoo Valovirta.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa allergisiin sairauksiin
Meneillään on myös Karjala-tutkimus, jossa tutkitaan Laatokan pohjoisrannalla eläviä sekä 200 kilometriä Suomen puolella eläviä väestöryhmiä, jotka ovat geneettisesti samanlaista väestöä, mutta elävät täysin erilaisissa ympäristöissä.
”Suomen puolella allergialuvut ovat huomattavasti korkeampia kuin 200 kilometriä Laatokan pohjoispuolella. Siellä on juomavetenä kemikaalitonta, puhdistamatonta Laatokan pintavettä ja perheet viljelevät omat juureksensa. Luontokontakti on aivan erilaista mitä Suomen puolella. Erilaisilla mikrobeilla, joita saamme monimuotoisesta ympäristöstämme, on vaikutusta ihmisen puolustusjärjestelmään, eikä yksinomaa allergioissa, vaan myös diabetesta ja suolistosairauksia”, Erkka Valovirta kertoo.