Ihmisen rabieskuolema Suomessa on vain ajan kysymys? Ulkomaiset rescuekoirat ovat suuri uhka – suloinen nappisilmä voi sairastaa tappavaa raivotautia
Eritoten koirien tartuttama rabies on ihmiselle hengenvaarallinen, sillä oireinen rabies johtaa väistämättä kuolemaan. Eläinlääketieteen lisentaatti Maiju Tamminen on huolissaan, että rabies tulee viemään ihmishenkiä myös Suomessa.
Koiraihmisen voi olla vaikeaa vastustaa pientä ja poloista katukoiraa: "Annetaan sille koti!". Vaarana kuitenkin on, että koiralla on rabiestartunta. Rabies itää tartunnan jälkeen viikoista kuukausiin, jopa vuosiin.
Rabies, eli vesikauhu tai raivotauti, on viruksen aiheuttama hermostosairaus, joka tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai nuolaisusta. Rabies siirtyy eläimistä ihmisiin tavallisimmin sitä sairastavien koirien puremista.
Tiesitkö? Rabies tappaa maailmassa vuosittain lähes Seinäjoen asukasluvun verran, eli yli 59 000 ihmistä.
Ihmisen taudista käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimen taudista raivotauti.
Rabiekseen kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti lähes 60 000 ihmistä. 98 prosenttia on saanut tartunnan koiralta.
Sairaus johtaa oireiden alettua aina tuskalliseen kuolemaan. Eläinlääketieteen lisensiaatti Maiju Tamminen Eläinlääkäripalvelu FirstVet’istä on huolissaan siitä, että rabies on kohta Suomessakin suuri uhka.
Raivoava, vesikauhuinen koira?
Millainen on ensimmäinen mielikuvasi vesikauhuisesta koirasta?
Monesti vesikauhuinen koira kuvataan usein vaahtosuisena, aggressiivisena ja räksyttävänä petona, todellisuudessa näin ei aina ole. Rabieksen epäileminen oireiden perusteella on haastavaa, sillä rabieksen oireet voivat olla etenkin aluksi varsin epämääräisiä.
”Rabiesta kantava koira alkaa tartuttaa tautia jo useampia päivä ennen oireiden alkamista. Ensimmäiset oireet voivat olla niinkin tavallisia kuin ruokahaluttomuus, väsymys ja syrjäänvetäytyminen. Tällaisia oireitahan voi olla melkeinpä missä vain koiran virus- tai muussa sairaudessa”, Maiju Tamminen kuvailee Seuralle.
Koska rabiesvirus tarttuu jo muutama päivä ennen näkyvien oireiden alkamista, rabiesta kantavalla eläimellä useita päiviä aikaa altistaa kaikki ympärillään olevat ihmiset ja eläimet tartunnalle, ennen kuin rabiesta osataan edes epäillä.
Tartunta voidaan todeta vasta eläimen kuoleman jälkeen aivojen kudostutkimusten perusteella, ei elävältä eläimeltä.
Suomi on rabiesvapaa maa – ainakin vielä
Suomi on ollut rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien.
Riski saada rabiestartunta Suomessa on kuitenkin kasvanut. Rabiesta esiintyy yleisesti suomalaisten suosimissa Thaimaan, Intian ja Balin lomakohteissa – tästä syystä vieraisiin eläimiin ei tulisi koskaan koskea.
Suomeen tuodaan vuosittain rabiesmaista, esimerkiksi Venäjältä, Romaniasta ja Ukrainasta vähintään 400 koiraa, joilta puuttuu rabiesrokote.
Tämän lisäksi Suomeen tuodaan satakunta koiraa, jotka on oletettavasti rokotettu, mutta joiden rabiesin vasta-ainetaso on riittämätön.
Myös rabiesmaiden rokotusprosesseissa on puutteita. Rokotteiden laatu voi olla heikko ja rokotteita saatetaan säilyttää sekä annostella väärin.
Myös asiakirjojen, kuten rokotuspapereiden suoranaista väärentämistä tapahtuu.
Suomessa eläinlääkäri tarkastaa tuontikoiralta rokotusten voimassaolon ja tuontiehtojen täyttymisen aina ensimmäisen eläinlääkärikäynnin yhteydessä. Näin ei kuitenkaan saada kiinni koiria, joissa rokotus ei ole syystä tai toisesta saanut aikaan tarvittavaa vasta-ainetuotantoa tai joiden asiakirjat on väärennetty. © iStock
Lue myös: Raivotautivaara: Älä usko katukoiran rokotuspapereita – todistuksia väärennetään
Ihmisen kuolema rabiekseen Suomessa on vain ajan kysymys
Eläinlääketieteen lisensiaatti Maiju Tammisen mukaan nykyisten tuontiehtojen valossa ja ulkomaisten rescuekoirien jatkuvasti lisääntyvän määrän myötä ihmisen kuolema rabiekseen Suomessa on vain ajan kysymys – mutta miksi tarkalleen ottaen?
”Lähtökohtaisesti siksi, että nykyiset koirien maahantuontisäädökset eivät ole riittävät ehkäistäkseen rabiesta kantavan koiran maahantuloa. Koska rabieksen itämisaika voi olla jopa kuusi kuukautta, voi rabiesta kantaa myös koira, joka on rokotettu mutta on saanut rabiestartunnan ennen rokotusta. Rabiestartunta johtaa rokottamattomalla ihmisellä aina kuolemaan”, Tamminen painottaa.
Rabies ei ole ainoa tuontikoiriin liittyvä kansanterveydellinen riski, mutta koska sairaus johtaa poikkeuksetta kuolemaan, sen uhka olisi syytä ottaa nykyistä vakavammin.
Mikä olisi kaikkein tehokkain keino siihen, ettei Suomeen tulisi rabiesta?
”Jos kaikki Suomeen tuotavat koirat olisi rokotettu, ja niiltä olisi verikokeesta testattu vasta-aineiden riittävä taso jo lähtömaassa, putoaisi rabiesta kantavan koiran Suomeen tulon riski merkittävästi. Jos lisäksi edellytettäisiin kuuden kuukauden ”karenssia” rokotuksen ja vasta-aineiden testaamisen välillä, voitaisiin olla varmoja, etteivät Suomeen tuotavat koirat kanna rabiesta”, Tamminen vastaa.
Rescuekoirista käydään kiivasta keskustelua
Rescuekoirien maahantuonnista käydään Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja maailmanlaajuisestikin kiivasta keskustelua.
Esimerkiksi Norja kielsi rescue-koirien tuonnin ulkomailta kokonaan vuoden 2019 alkupuolella vedoten tautiriskiin, joka on perustelujen mukaan mahdotonta saada hyväksyttävälle tasolle ilman täyskieltoa, kerrotaan Suomen Eläinlääkäriliiton tiedotteessa.
Tanskassa keskustellaan parhaillaan mahdollisuudesta rajoittaa rescue-koirien tuontia.
Yhdysvallat kielsi alkuvuodesta rescue-koirien tuonnin Egyptistä, sillä maahan oli päässyt EU:ta tiukemmista tuontiehdoista huolimatta kolme rabiesta kantavaa koiraa.
Mistä päin maailmaa rescuekoiraa ei kannattaisi missään nimessä ottaa?
”Itse en missään tapauksessa ottaisi rescue-koiraa ainakaan Aasiasta, Lähi-Idästä, Romaniasta, Puolasta, Välimeren etelä- ja itäpuolelta – Turkki mukaan luettuna – tai Venäjältä”, Maiju Tamminen toteaa Seuralle.
Rabies voitaisiin estää sataprosenttisesti rokottamalla koirat. ”Mikäli tuontivaatimuksena olisi rokotuksen tehon eli koiran vasta-ainetason mittaamien jo lähtömaassa ennen Suomeen tuontia, voitaisiin tartuntaa kantavien koirien tuonti estää lähes sataprosenttisesti”, Tamminen täsmentää.
Miksi rescuekoiria himoitaan?
Törmäsitkö ulkomaanreissulla suloiseen, kodittomaan koirapoloiseen, jota halusit kovasti rapsuttaa – tai jopa antaa sille kodin? Et varmasti ole ainoa.
Ulkomailta haetaan yhä enemmän kodittomia koiria Suomeen, vaikka Suomessakin on paljon kodittomia koiria. Miksi näin?
Maiju Tammisen mukaan koirien rescuetoiminta on tunteita herättävä asia.
”Rescuekoiran ottava ihminen kokee auttavansa koditonta koiraa. Taustalla on usein ajatus, että voi parantaa ainakin yhden koiran elämää. Ehkäpä ajatus koirista elämässä kadulla koetaan sellaisena, että näitä koiria halutaan auttaa enemmän kuin Suomessa olevia kodittomia, jotka ovat kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna hyvässä hoidossa eläinsuojeluyhdistyksissä ja sijaiskodeissa”, Tamminen pohtii.
Suomalaiset kodittomat koirat ovat Tammisen mukaan monesti kodittomia niin sanotusti ”hyvästä” syystä, kuten esimerkiksi käytösongelmien takia.
”Toisaalta Suomessa on maailman korkein ”rotukoiratiheys” eli suomalaisista koirista ehdoton valtaosa on rotukoiria. Rotukoirat ovat kalliita ja niiden terveysongelmista on aiheestakin viimeaikoina puhuttu paljon, mikä osaltaan vähentää innostusta rotukoiran ottoon”, Tamminen jatkaa.
Rescuekoiran ottamisessa on kuitenkin omat ongelmasa.
”Olisi hyvä muistaa, että rescuekoiran adoptoiminen ulkomaille osaltaan ylläpitää koirien huonoja oloja lähtömaissa. Kodittomien koirien tarhaaminen koiratarhoille on eettisesti hyvin ongelmallista ja useimmiten koirien hyvinvointia heikentävää. Mutta kysyntä synnyttää tarjontaa.”
Lue myös: Uskaltaako rescuekoiran ottaa? Koiran adoptoinnissa kannattaa huomioida muutama asia
Lähde: Suomen Eläinlääkäriliitto ryn tiedote (Asiantuntijana ELL, MSc (One Health), MRCVS Maiju Tamminen, The One Health Foundation, FirstVet AB) THL, Ruokavirasto