Ikäsyrjintä tiputti potkut saaneen Karin työnhaussa jonon hännille – TE-toimisto otti yhteyttä vain kaksi kertaa kahden vuoden aikana

Jaa artikkeliTilaa Seura
Työnhakuun on vaikea päästä ilman koulutusta
Ikäsyrjintä on arkea myös työnhaussa. © iStock © iStock
Työmarkkinoiden ikärasismia on vaikea näyttää toteen. Monen vanhemman työnhakijan työhaastatteluun pääsy jää kuitenkin pelkäksi haaveeksi, kun yritykset satsaavat nuorempiin.

Joulu vuonna 2015 tuli Karille, 63, huonojen uutisten kera – mies irtisanottiin tuotannollis-taloudellisten syiden vuoksi kaakkoissuomalaisen kaupungin palkkalistoilta. Tuolloin hän ei voinut aavistaakaan, miten ikäsyrjintä kamppaisi hänen viimeisten työvuosien työskentelymahdollisuudet.

Karille oli ehtinyt kertyä työvuosia atk-suunnittelijana saman työnantajan, kaakkoissuomalaisen kaupungin, palveluksessa yhteensä 24 vuotta ja 8 kuukautta. Työhaluja riitti potkujen jälkeenkin ja toimeliaana miehenä hän päättikin saman tien hakea aktiivisesti uutta työpaikkaa.

”Helpommin sanottu kuin tehty”, Kari toteaa nyt vuosia myöhemmin.

’Valinta ei valitettavasti kohdistunut sinuun’

Kari kolkutteli noin kolme vuotta lukuisten työnantajien ovia TE-toimiston asiakkaana. Hän on parhaansa mukaan koettanut hyödyntää TE-toimiston kanssa yhteistyötä tekeviä rekrytointipalveluja tarjoavien yritysten palveluita.

”Täytin kaikki mahdolliset lomakkeet ja olin useamman vuoden ajan erään rekrytointiyrityksen asiakkaana. Ainoana käteen jäi läjäpäin hylkyjä kaikista työllistymiskursseista, joille olen hakenut.”

Kari sanoo päässeensä muutaman kerran verkkohaastatteluun asti – muuten hänet on karsittu joka paikasta.

Mies on säästänyt hylkylappuja lukuisista työllistymiskursseista, joihin hän on hakenut työnhakuvuosiensa aikana. Kaikkien näiden TE-toimiston työvoimakoulutuksen kirjeissä toistuu sama viesti: ’Valinta ei valitettavasti kohdistunut sinuun’.

Monta hylkypaperia on joutunut ajan saatossa hukkaankin.

Osaamisen päivittäminen tehty lähes mahdottomaksi

Kari oli koko työnhakunsa ajan valmis osallistumaan työllistymiskursseille myös oman asuinkuntansa ulkopuolella.

Oman osaamisen päivittäminen oli kuitenkin tehty kuusikymppiselle miehelle hankalaksi – joskus tilanne eteni lähes farssin puolelle.

Yksi TE-toimiston järjestämistä kursseista, joihin Kaakkois-Suomessa asuva Kari haki, oli määrä järjestää Varsinais-Suomessa.

Jotakin yllättävää kuitenkin tapahtui.

”TE-toimistosta ilmoitettiin minulle, että kurssille haki noin 30 henkilöä, mutta koska hakijoiden joukossa ei ollut riittävästi päteviä henkilöitä, koulutusta ei käynnistettäisi ollenkaan.”

Selitys kuulostaa Karista tekaistulta. Koskaan hän ei saanut tietää, mitkä vaatimukset kurssille pyrkijöille alun perin olivat.

Työnhakuun on vaikea päästä ilman koulutusta

Ikäsyrjintä on arkea myös työnhaussa. © iStock

TE-toimisto otti kahden vuoden aikana yhteyttä vain kaksi kertaa

Kari ihmettelee sitä, miksi puheet kolmen kuukauden työttömyysseurantajaksoista eivät toteutuneet hänen kohdallaan.

”TE-toimisto otti kahden vuoden aikana yhteyttä minuun vain kaksi kertaa. Olin kyllä itse yhteydessä toimistoon ja pyysin mahdollisuutta mennä keskustelemaan tilanteestani, kun sieltä ei kuulunut mitään. Sain tehdä hartiavoimin töitä ja olla aktiivinen, että pääsisin johonkin kurssille – ja sittenkään asiat eivät edenneet kohdallani.”

Työnhakuprosessin aikana Kari olisi toivonut, että kurssitarjonta olisi ollut monipuolisempi. Nyt ainoa TE-toimiston järjestämä kurssi, jolle Kari pääsi mukaan, liittyi oman ansioluettelon päivittämiseen.

Asiantuntijan neljä hyödyllistä vinkkiä työnhakuun:

  • Kannattaa olla itse aktiivinen TE-toimiston suuntaan. Kerro millaista apua tarvitset.
  • Harjoittele erilaisia viestintätaitoja aina kun siihen on mahdollisuus.
  • Etsi lähipiiriisi ihmisiä, jotka kannustavat sinua työnhaussa. Jos joku vähättelee työllistymispyrkimyksiäsi, yritä välttää työnhausta puhumista tämän henkilön kanssa.
  • Kerro heti TE-toimistolle, jos käymäsi kurssi tai esimerkiksi palkkatukityö ei ole sinulle lainkaan hyödyllinen. Ehkä kurssin tai työn sisältöjä voi vielä muuttaa palautteen pohjalta.

Vinkit antoi työelämätutkija Tytti Steel Helsingin yliopistosta.

”Pätevyyteni ei kelpaa enää kenellekään”

Kari toivoo, että työnhakijoiden kouluttautuminen olisi tehty joustavammaksi. Hän pääsi aikoinaan oppisopimuskoulutuksen kautta vakituiseen työpaikkaan Nokialle, mutta tällaista vaihtoehtoa Karille ei ole enää tarjolla ikäsyistä.

”Pätevyyttä minulla on vaikka minkälaista, mutta se ei kelpaa enää kenellekään eikä alan vaihtoon ole enää mahdollisuutta.”

Kari harmittelee, että atk-suunnittelijan vuosinaan hänen työpaikassaan kotikaupunkinsa palkkalistoilla ei ajateltu sitä, että kaupungin käyttämät ohjelmistot erosivat yksityisten firmojen käyttämistä.

”Kun jouduin työttömäksi kaupungilta, ohjelmistotekniikoiden osaamiseni oli auttamatta vanhentunutta yksityisen sektorin näkökulmasta.”

Kaupunki tarjosi varastomiehen hommaa

Vasta vuosia irtisanomisen jälkeen Karille selvisi muuta kautta, että kaupungin hänen entisenä työnantajanaan olisi kuulunut aikanaan järjestää Karille töitä.

Tätä kaupunki ei tuolloin kuitenkaan tehnyt lukuun ottamatta yhtä yritystä tarjota  varastomiehen tehtäviä.

”Tilanne oli suorastaan kiusallinen, koska toimi ei mitenkään vastannut koulutustani. En kuitenkaan voinut kieltäytyä, koska siitä olisi tullut merkintä papereihin”, Kari sanoo.

Hän ei lopulta koskaan ehtinyt varastomiehen hommiin.

”Ennen kuin ehdin aloittaa työssä, kaupungin oma työntekijä neuvoi minua olemaan ottamatta määräaikaista paikka vastaan, sillä sen myötä eläke-edut olisivat pienentyneet.”

Ikäsyrjintä on hankala näyttää toteen

Kari huomasi työnhakuprosessinsa aikana, että yksityiset työnantajat eivät ole halukkaita satsaamaan resursseja etenkään iäkkäämpien työnhakijoiden kouluttamiseen.

Juuri koulutuksen Kari näkee olevan nuorempien työnhakijoiden valttina – ja samalla pullonkaulana vanhemmille työnhakijoille.

”Työnantaja ottaa iäkkäämmän työnhakijan sijaan mieluummin nuoren ihmisen, jolla on tietoa ja osaamista. Oma kokemukseni on, että yritykset toimivat näin, vaikka eivät toki sano sitä ääneen.”

Ikäsyrjintä on hankala näyttää toteen.

Mikäli Kari olisi halunnut parantaa omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla päivittämällä omaa osaamistaan, ainoa vaihtoehto olisi kouluttautua omalla rahalla.

Se oli kuitenkin liian kallis vaihtoehto pienituloiselle miehelle.

Työnhakua vielä eläkkeelläkin

Kari kertoo vielä ennen eläkkeelle jäämistään osallistuneensa muutamaan työllistymishankkeeseen, kuten esimerkiksi Työtä kaiken ikää -projektiin.

Hän kävi myös viimeiseen asti ennen päätöstään siirtyä eläkkeelle ahkerasti työnantajien juttusilla rekrytointitapahtumissa.

Erityisesti yksi tapahtuma pääkaupunkiseudulla on jäänyt ikävänä mieleen.

”Menin esittäytymään erään firman edustajalle ja kävimme pitkään keskustelua. Lopuksi tämä nuori naishenkilö tokaisi minulle kesken lauseen, että ’harmi kun tänne tapahtumaan ei ole saapunut nuorempia työnhakijoita’. Ymmärsin, että minulla ei olisi mahdollisuuksia hakeutua ainakaan tuohon kyseiseen yritykseen.”

Eläkkeelle vastoin omaa tahtoa

Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2019 Kari luovutti työnhaun ja jäi eläkkeelle.

”Työttömänä työnhakijana elämäni meni todella hankalaksi. Minulla olisi ollut vielä annettavaa työelämässä, mutta lopetin työnhaun ja koulutukseen hakeutumisen tuloksettomana. Jos olisin nähnyt omalla kohdallani yhtään mahdollisuuksia työllistyä, en todellakaan olisi vielä eläkeläinen.”

Kari kertoo tulevansa reilun 1 000 euron eläkkeellään toimeen ’niukin naukin’.

”Tässä ei ole paljoa juhlittu viime vuodet. Nyt saan eläkettä 1 100 euroa nettona kuussa, mikä on hävettävän pieni summa, kun ajattelen koulutustani ja työkokemustani.”

Mies joutui myymään omakotitalonsa ja isänsä kesämökin kohentaakseen talouttaan.

”Yritin hakea jossakin vaiheessa palkkatukea, mutta minua kehotettiin ensin myymään koko omaisuuteni ja sen jälkeen voisin palata asiaan.”

Ikääntynyt työnhakija

Vielä viime kesänä eläkkeellä ollessaan Kari haki Kouvolan asuntomessuille töihin. Puhelinkeskustelut eivät kuitenkaan loppujen lopuksi johtaneet työpaikkaan.  © iStock

Ikäsyrjintä on kohtuutonta kohtelua

Se, miten iäkkäämpää työnhakijaa kohdellaan, tuntuu Karista epäreilulta ja kohtuuttomaltakin.

”Minulla on konstruktiotekniikan insinöörin ja atk-suunnittelijan pätevyydet, mutta joudun aina sivuutetuksi jollain syyllä – monesti niin epämääräisellä, että selityksistä ei käy asian oikea laita mitenkään ilmi.”

Kari täytti marraskuussa 63 vuotta.

Vaikka kokemukset työnhausta ovat olleet karuja, hän haluaa edelleenkin säilyttää arjessaan aktiivisen otteen.

”Mietin vieläkin, miten pystyisin omaa pätevyyttäni hyödyntämään.”

”Sohvan pohjalle en voi jäädä makaamaan”

Kari on liittynyt työosuuskuntaan, jonka kautta hänellä on mahdollisuus tehdä korvausta vastaan pieniä hanttihommia, kuten esimerkiksi tarjota muuttoapua tai tehdä kesäaikaan puutarhahommia.

Erityisesti talvisaikaan osuuskunnassa on kuitenkin hiljaista. Kari arvioi tehneensä töitä viime kuukausina ainoastaan noin muutaman tunnin verran kuukaudessa.

Osuuskunnan ohella Kari toimii aktiivijäsenenä muutamissa yhdistyksissä, jotka liittyvät hänen omaan ammatilliseen osaamisen alaansa. Lisäksi hän on aktiivina muutamiin harrastuksiin liittyvissä yhdistyksissä.

”Ajattelen, että sohvan pohjalle en voi jäädä makaamaan. Silloin kaikki vaivannäkö, jota olen elämässäni saanut aikaan, valuisi hukkaan.”

Haastateltavan nimi on muutettu.

Lue myös: Suvi-Anne Siimes näkee eläkeiän nousussa mahdollisuuden ja rohkaisee varttuneempia työntekijöitä: ”Jaksamme työelämässä pidempään, jos emme ajattele työuraa yhtenä putkena”

X