Ilkka Kanerva johtamaan Ukrainan presidentinvaalien valvontaa: Itä-Ukraina jää äänestyksen ulkopuolelle

Ukrainan presidentinvaalit 31.3. ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin historian suurin toimenpide.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilkka Kanerva tapasi rintamalinjan lähellä asuvia siviilejä Itä-Ukrainan Maiorskissa 13.5.2018.

Ukrainan presidentinvaalit 31.3. ovat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin historian suurin toimenpide.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on nimitetty johtamaan Ukrainan presidentinvaalien valvontaa sunnuntaina 31. maaliskuuta.

Äänestystä ja ääntenlaskentaa valvoo noin tuhat vaalitarkkailijaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjistä, Euroopan neuvostosta, Euroopan parlamentista sekä Natosta.

”Nato tekee valvontaa pienemmällä volyymillä, koska tämä ei ole heidän ydinbisnestään. Vaikka Ukraina on iso maa, näin massiivista manööveria ei Etyjillä ole ennen ollut. Pistämme ihmiset auttamaan, seuraamaan ja valvomaan joka puolelle maata Itä-Ukrainaa lukuun ottamatta”, Kanerva sanoo.

Ilkka Kanerva Itä-Ukrainan Donetskissa 12.5.2018. © OSCE / Loic Poulain CC BY-SA 2.0

Itä-Ukraina ja Krimin niemimaa jäävät ulos

Vaalien ulkopuolelle jää arviolta 12 prosenttia Ukrainan 35 miljoonasta äänioikeutetusta, eli ihmiset jotka asuvat Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueilla sekä Venäjän 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla.

”Anneksointi on (Krimin miehitykselle) neutraali termi, minä käytän sitä sanaa virallisesti”, Kanerva tarkentaa.

Neutraalius on Kanervan Etyj-tehtävän kannalta elinehto, sanavalintoja myöten. Itä-Ukrainan ja Krimin rajaaminen vaalien ulkopuolelle on kuitenkin tosiasia.

”Syy on siinä, että Itä-Ukrainassa vaalien toimeenpano on mahdotonta asianmukaisella tavalla.”

Kuinka erillään tai eristyksissä Itä-Ukraina on muusta Ukrainasta vuonna 2019?

”Kultainen keskitie on määritelty niin, että näiden alueiden asukkaille pyrittäisin Minskin tulitaukosopimuksen valossa turvaamaan autonominen asema. Jos siihen päästäisiin, se olisi iso voitto Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi.”

”Nyt ei olla niin pitkällä. Keskustelua ei käydä autonomiasta eikä edes rauhansopimuksesta, koska koko tulitaukosopimus on käytännössä jumissa. Ei ole kovin lohdullinen se tilanne.”

Ilkka Kanerva Kramatorsk

Ilkka Kanerva Etyjin delegaation kanssa Itä-Ukrainan Kramatorskissa 12.5.2018. © OSCE / Loic Poulain CC BY-SA 2.0

Polittinen tahto kriisin ratkaisemiseksi puuttuu

Ukrainan ja Venäjän valtioiden välinen suhde on Kanervan mukaan erittäin jännitteinen.

”Ei ole sellaista kansainvälistä tai kahdenkeskistä foorumia, jossa tätä kysymystä olisi voitu lähestyä niin, että vallalla olisi yhteinen poliittinen tahto ratkaista asiaa. Se on ollut omien asemien puolustamista ja toisen osapuolen syyttelyä.”

Ilkka Kanerva, onko Euroopassa sota?

”Sotia on niin erilaisia. Siinä mielessä, jos ottaa sodan määritelmän, kyllä Itä-Ukrainassa on sotatila, mutta se ei ole laajamittainen sota. Päivittäin tulitetaan varsin raskaalla kalustolla ja päivittäin tulee sekä kuolonuhreja että haavoittuneita.”

Kanerva on käynyt itäisen Ukrainan konfliktialueella sekä hallituksen että kapinallisten puolella rintamalinjaa.

”Olen ollut alueilla, jotka ovat olleet tulituksen kohteena. Kyllä se valitettavasti on sodanomainen tilanne, eikä kansa pysty elämään normaaleissa olosuhteissa. Viimeksi kun kävin, minulle näytettiin paikka, joka oli edellisenä päivänä ammuttu tuusannuuskaksi”, Kanerva kertoo.

Vierailustaan Venäjän tukemien kapinallisten hallitsemilla alueilla Kanerva ei halua kertoa yksityiskohtia.

”Olen neuvotellut tilanteesta Ukrainan ja Venäjän edustajien kanssa. Kapinallistenkin puolella Donbassissa olen vieraillut, mutta sitä ei voi kutsua neuvotteluksi. En voi spekuloida asialla, koska pyrkimykseni Etyjin puolella on olla rauhanvälitystehtävissä.”

Ilkka Kanerva pommitetun talon raunioilla Itä-Ukrainan Slovjanskissa 12.5.2018. © OSCE / Loic Poulain CC BY-SA 2.0

Ukraina tarvitsee reilut vaalit

Ukraina presidentinvaaleissa on 39 ehdokasta, mukaan lukien nykyinen presidentti Petro Poroshenko. Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, järjestetään toinen kierros, jonka äänestyspäivä on 21. huhtikuuta.

Mitä Kanerva odottaa Ukrainan presidentinvaaleilta? Onko näkyvissä vaikuttamisyrityksiä ulkopuolelta?

”Tunnen Ukrainan poikkeuksellisen hyvin. Oman uskottavuutensa vuoksi heidän on syytä pyrkiä toimittamaan vaalit mahdollisimman säntillisesti ja kansainvälisten standardien mukaisella tavalla. Tätä edesautetaan neuvomalla ja tukemalla, mutta myös valvomalla, ettei väärinkäytöksiä suuntaan tai toiseen tapahdu.”

Ilkka Kanerva ja Etyjin delegaatio Donetskissa 12.5.2018. © OSCE / Loic Poulain CC BY-SA 2.0

X