Ilkka Kanerva: Vähävaraisilla ihmisillä pitää olla ”oikeus ja mahdollisuus” käyttää peliautomaatteja – ”Itse en ole siihen maailmaan ihastunut”

Rahapeliautomaatteja pääsee Suomessa pelaamaan siellä, missä on riittävästi asiakasvirtaa ja isoja kauppakeskuksia. Näin ainakin automaateista vastaava Veikkaus perustelee pelikoneidensa sijoittamista.

Tutkijoilla on asiasta kuitenkin toisenlainen näkemys.

Heidän mukaansa automaatteja on sijoitettu eniten alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia, mutta työttömyysaste korkea.

Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei näe yhtiön toiminnassa moitittavaa.

Kanervan mukaan on reilua, että jokaisella on pääsy rahapelien äärelle.

”Mikä eettinen koodi siihen mahtaa sisältyä, ettei vähävaraisilla ihmisillä olisi oikeutta ja mahdollisuutta käyttää peliautomaatteja”, Kanerva kysyy.

”En ymmärrä, minkä takia tällainen vapaa-ajan asia ei voisi olla niiden ulottuvilla, jotka ovat sosioekonomiselta asemaltaan keskiviivan alapuolella. Minkälainen yhteiskunta sellainen olisi?”

”Toiminnan on oltava taloudellisesti järkevää”

Sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi maanantaina 19. helmikuuta, että Veikkauksen hallintoneuvosto on antanut yhtiön johdolle rahapeliautomaattien sijoittelusta puhtaat paperit.

Aihe nousi neuvoston kokouksessa pöydälle sen jälkeen, kun Seura kertoi asiasta ensimmäisen kerran 8. helmikuuta.

”Kukaan hallintoneuvostossa ei nähnyt tässä peliautomaattien sijoittelussa moittimisen tarvetta. Eikä hallintoneuvostosta kukaan vaatinut lisäselvityksiä tai raportteja”, kertoo hallintoneuvoston puheenjohtaja Kanerva.

Veikkauksen hallintoneuvostoon kuuluu kaikkiaan 13 puolueiden edustajaa, 13 Veikkauksen tuoton saajien edustajaa ja kaksi henkilöstön edustajaa.

Neuvosto kuvailee tehtäväkseen muun muassa yhtiön hallinnon ja vastuullisen rahapelitoiminnan valvomisen.

Eivätkä sen jäsenet joudu poistumaan kokouksistaan tyhjin käsin. Vuonna 2017 puheenjohtajan palkkio oli 800 euroa kokoukselta, jäsenen 500 euroa.

Seuralle rahapeliautomaattien sijoittamista käsittelevän analyysin teki joukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston ja Peliklinikan tutkijoita. Veikkauksen hallintoneuvoston kokouksessa kuultiin yhtiön johtoa.

Onko tutkijoiden analyyseillä asiassa mitään merkitystä?

”On. Mutta Veikkauksen tehtävä on katsoa, että tuottovaatimus, jonka yhtiölle asettaa maan hallitus, kyetään täyttämään. Ei Veikkauksella ole millään tavalla varaa poiketa siitä, että sen toiminnan on oltava taloudellisesti järkevää ja eettisesti, moraalisesti kestävää”, Kanerva vastaa.

Entä pelaako Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva kolikkopelejä itse?

”En oikeastaan. Olen varmaan tyyppiluokkaa kerran viidessä vuodessa. En ole itse siihen maailmaan ihastunut. Se ei ole minun mielenkiintoni kohde.”

Myöskään Veikkauksen vastuuministeri, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei näe automaattien sijoitusmallissa tarvetta nopeille muutoksille.

Lintilä kommentoi Seuralle jo aiemmin, että hänen mielestään yhtiön automaattien sijoittelu toimii kestävin perustein.

Kaikkia hallintoneuvoston kannanotto ei miellytä.

Peliriippuvaisten läheinen: ”Kaikki pois, kaikki pois”

Seuraan yhteyttä ottanut lukija kertoo olevansa pettynyt hallintoneuvoston linjaukseen ja kantavansa huolta peliriippuvaisista läheisistään.

Nimettömänä pysyttelevä espoolaismies lähetti Seuraan toimittamansa kirjoituksen myös muun muassa Ilkka Kanervalle ja Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoskelle.

Espoolaismiehen lähipiiristä löytyy kolme rahapeliriippuvaista. Miehen mukaan se vähä mikä saadaan, kulutetaan pelaamiseen.

Mies ei ole ongelmansa kanssa yksin.

Suomessa noin 124 000 ihmistä on luokiteltu ongelmapelaajiksi. Heidän pelaamisestaan kärsii noin 724 000 läheistä.

Yksi miehen peliriippuvaisista läheisistä on hänen pienituloinen, jo aikuinen poikansa. Pahimmillaan peleihin on voinut upota jopa 400 euroa päivässä, ja kun rahat ovat loppu, ruokarahaa tullaan hakemaan vanhemmilta.

Espoolaismies kertoo yrittäneensä puuttua läheistensä pelaamiseen takavarikoimalla pankkikortteja, mutta riippuvainen keksii miehen mukaan aina keinon päästä pelaamaan. Siksi mies vaatii asiassa myös kauppiaiden vastuuta.

”Kyllähän he näkevät, että siinä on tunteja jo pelattu ja rahaa lyödään koneeseen. Kyllä mielestäni pitäisi olla joku velvollisuus heilläkin. Esimerkiksi sulkea koneet. Mutta eihän tällaista ole tapahtunut.”

Mies kertoo suivaantuneensa läheisensä pelaamisesta muutaman kerran niin pahasti, että on käynyt hakemassa heitä pois lähikioskin pelikoneilta. Miehen mukaan kioskin henkilökunta ei suhtautunut häneen hyvällä vaan uhkasi soittaa paikalle poliisin.

Päättäjille ja Seuraan lähettämäänsä viestiin mies on saanut yhden vastauksen.

Vaikka Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekosken vastaus yllätti, mies ei ole tyytyväinen sen sisältöön.

Sarekoski kertoo vastauksessaan Veikkauksen panostavan jatkossa siihen, että rahapelejä pääsisi pelaamaan vain tunnistautuneena.

Espoolaismiehen mukaan tämä ei riitä. Hän haluaisi rahapeliautomaatit kioskeilta ja kauppojen auloista pelisaleihin.

”Kaikki pois, kaikki pois vaan. Vaikka koko ajanhan niitä vain tulee lisää ja lisää. Eivät tällaiset peliriippuvaiset ihmiset pääse niistä ohitse.”

Kanerva ei halua Suomeen hulluja kasinoita

Toimitusjohtaja Sarekosken tapaan peliongelmien vähentämisessä myös Ilkka Kanerva uskoo tunnistautumiseen.

Toisin kuin ulkomaiset peliyhtiöt, Kanervan mukaan Veikkaus toimii tässä asiassa erityisen vastuullisesti.

”Sanokaas yksikin muu peliyhtiö Suomessa, jolla on sama käyttäytymisnormi käytössään. Kun pelaajille tätä kautta asetetaan rajat, he eivät joudu niin sanotusti pelihelvetin vangeiksi tai orjiksi. Tunnistautuminen on tässä suhteessa aivan välttämätöntä.”

Huonoimpana ratkaisuna Kanerva näkee peliautomaattien sijoittamisen erillisiin pelisaleihin, kuten läheistensä peliriippuvuuksista huolestunut espoolaismies toivoo.

”En kerta kaikkiaan halua, että Suomeen tulee joku muutama hullu kasino, joihin kerätään kaikki peliautomaatit ja kaikki ryntäävät niihin pelaamaan. Jokainen tajuaa, ettei Suomessa ole mitään järkeä lähteä tavoittelemaan sellaista.”