Ilmaistyön määrä paisuttaa piilotyöttömyyttä – mikä on todellinen työttömyysprosentti?

Seura julkaisi 19. heinäkuuta selvityksen palkattoman työn mittavasta määrästä. Jopa sadat tuhannet suomalaiset tekevät palkatonta työtä vuosittain opiskelijaharjoittelijana, työttömänä työkokeilijana tai työtoiminnan kuntoutujana.

Ilmaistyön mittava määrä työttömyystuella ei kuitenkaan näy työttömyystilastossa nousuna, sillä työttömyys on pienentynyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuodessa 1,5 prosenttiyksikköä.

Toukokuussa 2018 mitattu työttömyysaste on 9,3 prosenttia, joka tarkoittaa 261 000 työtöntä.

Työttömyystilastojen kaunistuminen johtuu toki suhdanteiden parantumisesta eli työpaikkojen lisääntymisestä.

Oma vaikutuksensa työttömyystilastoihin on kuitenkin myös sillä, että sosiaalietuuksilla työskentelevät ja kurssitettavat tilastoidaan työvoiman ulkopuolelle, ei työttömiksi. He eivät ole selkeästi töissä tai työttöminä työnhakijoina.

Työvoiman ulkopuolisiin kuuluvat kotiäidit ja -isät, eläkeläiset, opiskelijat – ja siis myös työttömät, jotka osallistuvat kursseille tai palkattomaan työtoimintaan.

Tämä siitä huolimatta, vaikka he saisivat työttömyystukea.

Työttömyysetuuksia saavat ihmiset ovat silti selkeästi työttömiä, vaikka eivät työttömyystilastoissa näykään.

Työvoiman ulkopuolelle laskettavat työttömät osallistuvat virastokielellä sanottuna aktivointeihin eli he työskentelevät tai opiskelevat.

Kaikissa palkattomissa aktivointipalveluissa oli tämän vuoden toukokuun lopussa rekisteritiedon mukaan yhteensä noin 100 700 henkilöä, mikä oli nelisentuhatta enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.

Aktivoidut eivät ole saaneet aitoa työpaikkaa, vaan pelkästään jotain väliaikaista tekemistä, kuten työtoimintaa. Kyseessä on siis tempputyöllistyminen, joka ei välttämättä pitkän päälle paranna työttömän tilannetta.

Työttömien määrän vaihtelut eivät siis johdu pelkästä työllistymisestä, kuten äkkiseltään tilastoa katsomalla arvelisi.

Mutta kuinka paljon työttömiä sitten on oikeasti?

Piilotyöttömät ovat tilastoissa hyvin piilossa

Kysymys on kinkkinen, sillä työttömyydestä pidetään yllä peräti kolmea eri tilastoa eli Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta, työministeriön työllisyyskatsausta ja Kelan ja Finanssivalvonnan yhteistilastoa.

Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laski Seuran pyynnöstä työttömyystilastojen perusteella Suomen työttömyyslukuja, joissa on otettu huomioon piilossa olevaa työttömyyttä.

”Nykyään Tilastokeskus tilastoi erikseen työvoimatutkimuksessa piilotyöttömät eli ihmiset, jotka olisivat valmiita ottamaan työtä vastaan lyhyellä aikavälillä. Lukuun kuuluu varmaan paljon niitä, jotka ovat työvoimapalveluissa eli esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa”, Honkanen sanoo.

Hän painottaa, että työvoimatutkimus ei erittele, mitä kaikkia ihmisiä ryhmään kuuluu. Piilotyöttömät ovat siis hyvin piilossa.

”Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on haastattelututkimus eli siitä näkee ihmisen oman tulkinnan tilanteestaan. Piilotyöttömät olisivat itse valmiita ottamaan työtä vastaan eli ovat siinä mielessä työttömiä”, Honkanen sanoo.

Piilotyöttömien määrä oli toukokuussa 122 000 ihmistä. Luku on vaihdellut viime vuosina 70 000:sta jopa 180 000 ihmiseen.

Työttömyysaste jopa 14 prosenttia

Tilastokeskuksen haastattelututkimuksena tehtävässä työvoimatutkimuksessa työttömiä oli 261 000 henkilöä ja piilotyöttömiä 122 000 eli työttömiä oli yhteensä 383 000, mikä tarkoittaa 14 prosentin työttömyysastetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen rekisteritiedon mukaan työttömiä oli 242 000, joiden lisäksi 100 700 henkilöä oli palkattomissa työvoimapalveluissa, joten työttömyyden kokonaisluku oli 342 700, mikä tarkoittaa 12 prosentin työttömyysastetta.

Lisäksi Kelan ja Finanssivalvonnan yhteistilaston mukaan työttömyysturvan saajia on yhteensä 350 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 12,5 prosentin työttömyysastetta.

Kokonaistyöttömyyden prosentit ovat siis korkeita, mutta ovat kuitenkin menossa alaspäin.

Työttömyys väheni vuodessa Tilastokeskuksen mukaan 36 000 työttömällä, työministeriön mukaan 50 000 työttömällä työnhakijalla ja yhteistilaston mukaan 38 000 työttömyysetuuden saajalla.

Mutta kun Tilastokeskuksen tilastoon lasketaan mukaan piilotyöttömyys, työttömyys väheni peräti 52 000 työttömällä.