Näin siirrät lapsellesi paljon rahaa ilman veroja, tinkimättä lainkaan arkimenoistasi – Asiantuntija: ”Menettely on aivan laillinen”

Uskomattomalta kuulostava verosuunnittelun muoto on kenen tahansa asunnonomistajan ulottuvilla, mutta se edellyttää toteuttajaltaan huomattavaa kärsivällisyyttä. Lue, miten voit siirtää omaisuuttasi lapsillesi ilman veroja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Omaisuuden siirtäminen jälkipolville ilman veroja kiinnostaa monia. Tässä yksi vinkki, miten sen voi tehdä.

Uskomattomalta kuulostava verosuunnittelun muoto on kenen tahansa asunnonomistajan ulottuvilla, mutta se edellyttää toteuttajaltaan huomattavaa kärsivällisyyttä. Lue, miten voit siirtää omaisuuttasi lapsillesi ilman veroja.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Suomessa voi tehdä veroseuraamuksitta alle 5 000 euron lahjoituksen kolmen vuoden välein. Tällä tavoin jotkut vanhemmat siirtävätkin omaisuuttaan vähin erin ilman veroja lapsilleen.

Jos vanhemmat tekevät vuosien saatossa useita lahjoituksia, lapset voivat aikanaan saavuttaa varsin merkittäviä säästöjä perintöverotuksessa.

Keinon heikkous on kuitenkin se, että rahalahjan antaja joutuu – jos ei ole erityisen varakas – tinkimään omasta kulutuksestaan siirtämänsä rahasumman verran. Tämä tyrehdyttää useimpien tavallisten palkansaajien lahjoitushalut.

Asunnonomistajille on kuitenkin tarjolla myös toinen ratkaisu, kerrotaan Seuran toimitukselle. He voivat siirtää verotta omaisuuttaan lapsilleen, ilman, että vanhempien tarvitsee tinkiä aktiivivuosiensa rahankäytöstä.

Silkan rahan lisäksi voi nimittäin lahjoittaa myös muuta varallisuutta, kuten osuuksia kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta.

Jättilahja ilman veroja – kuinka temppu tehdään?

Asia on paras havainnollistaa esimerkin kautta.

Kolmikymppiset Laura ja Ville hankkivat velaksi tasaosuuksin tilavan 245 000 euron perheasunnon syrjäisestä pikkukaupungista. Pariskunnalla on yksi lapsi, vauvaikäinen Emma.

Sitten vanhemmat lahjoittavat Emmalle kumpikin kaksi sadasosaa asunnosta. Yhden potin arvo 4 900 euroa alittaa verovapaan lahjoituksen rajan sadalla eurolla.

Kaksi lahjaa kartuttavat Emman varallisuutta siis 9 800 eurolla.

Sama toistetaan kolmen vuoden päästä. Ja sen jälkeen vielä kaksitoista kertaa, niin, että viimeinen lahjoitus tehdään lähes neljä vuosikymmentä myöhemmin.

Siinä vaiheessa Laura ja Ville ovat seitsemissäkymmenissä ja haluavat siirtyä omakotitalosta kaupungin keskustaan. Toiveissa on pieni, helposti hoidettava kaksio. 

Kun viimeisestä lahjoituksesta on kulunut vuosi, vanhemmat myyvät perheen kotitalon. Havainnollisuuden vuoksi oletamme, että asunnon arvo ei ole muuttunut koko aikana. Asunnosta saadaan siis sama hinta kuin ostettaessa, 245 000 euroa.

Ennen asuntokauppaa Emma on saanut vanhemmiltaan yhteensä 28 kappaletta kahden prosentin omistusosuuden lahjoitusta, joten hänelle kuuluu kauppahinnasta 56 prosenttia. Se tekee 137 200 euroa.

Jos lahjoituksista on huomattu antaa lahjaveroilmoitukset, nelikymppinen Emma saa myyntitulonsa verottomana, sillä lahjana saadun omaisuuden arvo ei ole noussut. Potti tulee tarpeeseen, koska hänellä on iso perhe. 

Vanhemmat taas pääsevät kaksioon heille jääneellä 107 800 euron osuudella. Osan myyntitulosta siirtyminen tyttärelle ei kirpaise Lauraa ja Villeä, sillä he ovat säästäneet riittävän pesämunan vanhuuden päivien yllätysmenojen varalle. 

Haluatko siirtää omaisuuttasi lapsillesi ilman veroja? Asunnonomistajalta se onnistuu, mutta vaatii kärsivällisyyttä.

Haluatko siirtää omaisuuttasi lapsillesi ilman veroja? Asunnonomistajalta se onnistuu, mutta vaatii kärsivällisyyttä. © iStock

Luovutusvoitto tai luovutustappio saattavat odottaa lahjansaajaa

Onko tällainen järjestely varmasti asianmukainen?

”Menettely on aivan laillinen”, sanoo Veronmaksajien veroneuvontajohtaja Kati Malinen, mutta korostaa, että käytännön elämässä asiat eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin mallilaskelmissa.

Asunnon arvo voi esimerkiksi nousta, jolloin lahjansaaja joutuu maksamaan veroa luovutusvoitosta.

Lahjaksi saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan, kunhan lahjaverotus on toimitettu, sen käypä arvo lahjoitushetkellä. Jos se oli silloin 4 900 euroa, mutta nousi sittemmin vaikkapa 6 500 euroon, tästä arvonnoususta maksetaan veroa.

Jos asunto kuitenkin myydään vuoden sisällä viimeisestä lahjoituksesta, tämän viimeisen lahjaerän hankintamenoksi katsotaan sen arvo silloin, kun asunto alun perin ostettiin. Tällöin viimeisestä lahjasta joutuu maksamaan korkean veron, jos asunnon arvo on kohonnut merkittävästi.

Toisaalta, jos asunnon arvo on laskenut, lahjan saaja voi vähentää kärsimänsä luovutustappion mahdollisista muista pääomatuloistaan.

Verovapaa lahja tärkeä ilmoittaa

Jos asunnon sarjalahjoittaminen houkuttaa, pitää huomioida monta asiaa, mikäli ilman veroja haluaa lahjoituksesta suoriutua.

Ensinnäkin pitää katsoa, että asunnosta lahjoitettava osuus perustuu omistuksen määrään eikä sen rahalliseen arvoon. Toisin sanoen lahjoituksen kohde voi olla vaikkapa kahden prosentin omistusosuus, mutta ei 4 900 euroa vastaava omistusosuus.

”Joka kerralla kannattaa myös erikseen tarkistaa, että lahjoitettavan omistusosuuden arvo alittaa 5 000 euron rajan”, Kati Malinen sanoo.

Jos siis asunnon arvo nousee, lahjoitettavaa omistusosuutta voi olla tarpeen tarkistaa alaspäin alkuperäisestä, jotta lahja pysyy edelleen verovapaana.

Verovapaasta lahjasta ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, mutta Malinen suosittelee, että näin tehtäisiin, kun lahjoituksen kohteena on asunto.

”Asunnon tai sen osan lahjoitushetken arvo katsotaan omaisuuden hankintamenoksi myyntivoittoa laskettaessa lähtökohtaisesti vain, jos lahjaverotus on toimitettu. Mitään maksettavaa veroa ei verovapaan lahjan ilmoittamisen johdosta määrätä, mutta näin omaisuudelle saadaan vahvistettua hankintameno tulevaa myyntiä ajatellen.”

Jollei lahjaveroilmoitusta anneta, lahjaksi saadulla asunnolla ei ole hankintamenoa ja myyntitilanteessa syntyy voittoa.

”Vain poikkeuksellisesti verohallinto hyväksyy lahjoitushetken arvon hankintamenoksi, vaikkei lahjaverotusta ole toimitettu. Tämä koskee tilannetta, jossa lahjaveroilmoitusta ei ole tarvinnut antaa ja lahjan arvo lahjoitushetkellä on ollut selvä ja riidaton, kuten pörssiosakkeiden pörssikurssi.”

Osakekirjan ja osakeluettelon merkinnät kuntoon

Lisäksi Kati Malinen kehottaa tekemään jokaisesta lahjoituksesta erikseen merkinnän niin osakekirjaan kuin osakeluetteloon.

”Jos osakeluettelo on sähköisenä uudessa huoneistotietojärjestelmässä, on omistajan haettava omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta jokaisesta lahjoituksesta.”

Lahjaveroilmoitukset ja muut kirjaukset synnyttävät dokumentaatiota siitä, että lahjat on oikeasti annettu ajallaan. Niiden avulla on helppo osoittaa, että kyseessä ei ole jälkikäteen keksitty järjestely.

Ennen kuin ryhtyy lahjoittamaan lapselleen osaa asunnostaan, Kati Malisen mukaan kannattaa vielä harkita huolellisesti asian eri puolia.

Asunnon yhteisomistus aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä vaivaa. Pahimmassa tapauksessa siitä voi seurata myös vaikeasti ennakoitavia ongelmia.

Lue myös:  Näin paljon rahaa voi verottomana lahjoittaa – Siirrä omaisuutta jälkikasvulle vähitellen

X