Ilmasto lämpenee jo, mutta nämä asiat ehdit vielä korjata

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Otavamedia / Markus Pentikäinen
Ilmaston lämpeneminen on fakta. Nyt sille ehtii vielä tehdä jotain, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Jos emme ryhdistäydy ja äkkiä, maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta, jota on pidetty jonkinlaisena raja-arvona. Tämä tarkoittaisi sitä, että monia lajeja kuolisi sukupuuttoon, koralliriutat tuhoutuisivat ja jäätiköt sulaisivat ja rannikkotulvat yleistyisivät. Muun muassa.

YK:n alainen kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC totesi maanantaina julkaistussa raportissaan, että nykyisilläkin päästörajoituksilla tämä maaginen raja ylitetään vuosisadan puoleenväliin mennessä. Jos emme tee mitään, lämpeneminen kiihtyy kohtalokkaasti.

”Ilmastonmuutos tulee koskemaan meitä jokaista”, painottaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

Pahiten ilmastonmuutos iskee köyhiin: sään ääri-ilmiöt tuhoavat koteja, mikä aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Kuivuus vie sadon ja tuo nälän. Kuumuus vaikuttaa veden määrään ja laatuun, mikä puolestaan altistaa monille sairauksille.

”Meillä Suomessakin nollakelit lisääntyvät. Vaikutukset ulottuvat metsätaloudesta teihin ja logistiikkaan.”

”Mikään toimenpide ei ole liian pieni”

Ketään ei Damskin mukaan tarvitse osoittaa syyttävällä sormella. Sen sijaan jokaisen kansalaisen tulisi omalla kohdallaan miettiä, miten juuri hän voisi pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Raportin mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen. Se kuitenkin vaatii ponnistelua.

”Nyt tarvitaan nopeasti tehoavia keinoja, eikä niiden toteuttaminen tule olemaan kovin helppoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää. Myös kuluttamista on karsittava. Kasvisruoan ja lähiruoan osuutta ravinnosta pitää puolestaan lisätä. Mikään toimenpide ei ole liian pieni,” Damski sanoo.

Hanki tietoa ja tee oma osasi

Juhani Damski kehottaa jokaista pohtimaan, miten suhtautuu niihin päätöksiin, joita taistelu maapallon lämpenemistä vastaan väistämättä tuo. Näihin useimmat valtiot aikovat ohjata kansalaisiaan ja yrityksiä verotuksella ja muilla erilaisilla porkkanoilla, sekä todennäköisesti joskus kepilläkin.

Jo nyt on selvää, että me Suomessakin joudumme tulevina vuosina muuttamaan monia tuttuja elämäntapojamme: matkustamaan järkevämmin, syömään erilaista ruokaa kuin ennen, lämmittämään asuntojamme eri tekniikalla ja ajamaan erilaisilla kulkuvälineillä kuin aiemmin.

Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä huhujen ja pelkojen varassa, koska tutkittua tietoa on saatavana runsaasti.

”Tärkeintä olisi se, että jokainen hankkisi tietoa ja pyrkisi sen avulla löytämään itselleen sopivia toimia ja tekoja,” sanoo Damski.

Tietoa löytää esimerkiksi tuossa alussa mainitusta IPCC:n raportista. Siihen on koottu ensimmäistä kertaa kaikki, mitä tieteellisesti tiedetään maapallon lämpenemisestä. Raportti on kuitenkin pitkä, englanninkielinen ja käsittely­tavaltaan hyvin tieteellinen.

Helpommin luettavaa materiaalia löytyy kotimaastakin verkosta. Ilmasto-opas.fi-sivustolle ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet asiasta pureksittua, suomenkielistä tietoa.

Perintönä ilmasto-ongelma

Pelottaako sinua, Juhani Damski?

”Minua arveluttaa se, mihin suuntaan olemme menossa. Olen kuitenkin toiveikas. Raportinkin sanoma on se, että meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa.”

Eikä pelkästään mahdollisuus. Oikeastaan pitäisi puhua myös velvollisuudesta.

”Olemme saaneet ilmasto-ongelman perintönä edeltäviltä sukupolvilta. Nyt on kyse siitä, millaisen perinnön me jätämme tuleville sukupolville,” Juhani Damski sanoo.

X