Ilmastolakko kutsuu lakkoilevat koululaiset nyt barrikadeille ympäri maailmaa – Idean keksinyt 16-vuotias Greta Thunberg ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi
Kansainvälistä ilmastolakkoa vietetään perjantaina 15.3. ympäri maailmaa. Kampanjan keksinyt ruotsalaisaktivisti on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta opetusalan ammattilaiset Suomessa arpovat vielä, mitä mieltä nuorten omasta aktivismista pitäisi olla.
Maailmanlaajuista ilmastolakkoa vietetään 15.3. lähes 30 paikkakunnalla Suomessa. Helsingissä nuorten mielenosoitus kokoontuu Senaatintorille ja marssii Eduskuntatalon edustalle.
Tampereen tapahtumapaikkana on Sorin aukio, jonne kokoontumisen jälkeen marssi jatkuu Keskustorille. Lahdessa ilmastolakkoa istutaan puolestaan kaupungintalon portailla.
Pohjanmaan pienessä Vimpelissä paikallisen tapahtuman järjestävä 8-luokkalainen Elina Arpala on kertonut Torstai-lehdelle järjestävänsä perjantain koululakon kunnantalon edustalla yhdessä kahden muun kahdeksasluokkalaisen kanssa.
Ilmastolakko järjestetään 105 maassa
Arviot maailmanlaajuisten tapahtumien määrästä vaihtelevat. Ilmastolakon käynnistäjä, ruotsalainen 16-vuotias aktivisti Greta Thunberg kirjoitti Twitterissä, että 15.3. tapahtuma järjestetään 1659 paikassa ja 105 eri maassa.
Ilmoitettujen tapahtumien määrä on kasvanut päivä päivältä. Fridays For Future -sivuston reaaliaikaisen listan mukaan tapahtumia olisi 2005 kappaletta, esimerkiksi Iranissa, Irakissa, Pakistanissa, Libyassa, Kiinassa ja Etelämantereella.
© Kuvaruutukaappaus / Twitter
Greta Thunbergin koululakko levisi sosiaalisessa mediassa
Facebook-sivullaan Greta Thunberg on kertonut idean ilmastolakosta lähteneen liikkeelle Svenska Dagbladet -lehden kirjoituskilpailusta keväällä 2018.
Kun Thunbergin kirjoitus julkaistiin lehdessä, hän alkoi saada yhteydenottoja ruotsalaisilta ympäristöaktivisteilta.
Inspiraatiota koululakkoon Thunbert sai floridalaisen Parklandin kaupungin nuorilta, jotka kieltäytyivät menemästä kouluun 17 henkeä vaatineen kouluampumisen jälkeen.
Viime elokuussa Thunberg istui Ruotsin valtiopäivätalon ulkopuolella kädessään kyltti, jossa luki Skolstrejk för klimatet. Hän kertoi tempauksestaan Twitterissä ja Instagramissa. Kuvat ja kirjoitukset levisivät ja saivat laajaa julkisuutta.
Greta Thunberg © Screenshot / Dagens Nyheter
Ruotsalaisaktivisti on Nobel-ehdokas
Thuberg vaatii Ruotsia vähentämään maan hiilidioksidipäästöt Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tasolle, joka rajaisi Maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.
Hän on puhunut kampanjastaan muun muassa EU-johtajille Brysselissä. CNN:n mukaan Davosin talousfoorumissa Sveitsissä pitämässään puheessa Thunberg syytti ilmastonmuutoksesta ennen kaikkea yrityksiä ja päättäjien eliittiä, koska jos kaikki ovat syyllisiä, kukaan ei ole syyllinen.
Ruotsalaisaktivisti on ehdolla seuraavan Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Hänen tukijoihinsa kuuluva Norjan sosialistipuolueen kansanedustaja Freddy André Øvstegård on kommentoinut brittilehti Guardianille, että Thunbergin käynnistämä kansanliikkeellä on huomattava merkitys rauhan edistämisessä.
Thunbergin tukijoiksi on ilmoittautunut joukko kansainvälisiä vaikuttajia, kuten U2-yhtyeen laulaja Bono, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Irlannin pääministeri Leo Varadkar.
Suomen kouluilta tukea vaihtelevasti
Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä suhtaudutaan rehtori Lauri Hallan mukaan myönteisesti siihen, että nuoret osoittavat mieltä hyvän asian puolesta.
”Tämä on kansalaisdemokratiakasvatusta. Sillä ei sillä ole suurta merkitystä, jos oppilaat ovat yhtenä perjantaina pari tuntia pois koulusta. Jos siitä kehkeytyisi täällä Suomessakin säännöllinen tapa olla aina perjantaisin osoittamassa mieltä ilmaston puolesta, niin ei tietenkään ole mahdollista käydä koulua täysipainoisesti. Voi olla, että lauantai olisi parempi mielenosoituspäivä”, Halla sanoo.
Helsinkiläisen Alppilan lukion rehtori Susanna Kalmari sanoo ohjeistaneensa opettajia, että perjantain poissaoloihin tulee suhtautua joustavasti.
”Tämä on toimintaa, joka liittyy meidän opetussuunnitelmaamme ja siinä mielessä tärkeä juttu. Poissaoloihin tulee suhtautua joustavasti. Toki tuntien opiskeltavat asiat opiskelija on velvollinen hoitamaan. On hieno asia, että nuoret ovat aktiivisia, koska konkreettisia toimia tarvitaan”, Kalmari sanoo.
Ilmastolakkolaiset saapuvat Eduskuntatalon edustalle. © Miikka Järvinen / Otavamedia
”Alaikäisillä on perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään”
Turussa oppilaitokset saivat koulutoimelta ohjeen poissaolojen hyväksymiseksi. Kaupungin opetustoimenjohtaja Timo Jalonen sanoi Turun Sanomien haastattelussa, että myös alaikäisillä on perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltään, eikä rehtori voi lähtökohtaisesti kävellä tämän periaatteen yli.
Loviisan ruotsinkielisen lukion rehtori Anders Nordström taas kommentoi Seuralle, että oppilaan poissaolo ilmastolakon vuoksi on luvaton.
“Tämä on osa yhteiskuntakeskustelua. Yhteisönä koulu tukee sitä, että nuoret ovat aktiivisia. Asia on hirveän tärkeä, mutta koulun linja on se, että jos he nyt lähtevät, silloin se on luvaton poissaolo. Pitäisi olla laajempaa keskustelua koulun sisällä, miten me tämä nyt tehdään, ja se on tässä puuttunut. Siksi tällainen tila tällä kertaa”, Nordström sanoo.