Ilmastolakko-tempaus houkutteli nuoria mielenosoituksiin koulun penkiltä – Tämän takia nuoriso saarnaa ilmastosta
Miksi koululaiset osoittavat mieltä ilmastoasioista? 13-vuotias suomalainen dokumenttitähti Emilia kertoo oman syynsä.
Yle Areenasta löytyvä Vedenneito-dokumentti kertoo Emikan ja hänen serkkunsa Antin kesästä Saimaan järviluonnon keskellä.
Maaliskuun puolessavälissä järjestetty ilmastolakko-tempaus houkutteli nuoria mielenosoituksiin koulun penkiltä.
Moni vanhempi ja isovanhempi on kysynyt, mikä ihme on saanut nuoret liikkeelle juuri nyt?
Uudessa suomalaisessa luontodokumentissa, Vedenneidossa esiintyvä 13-vuotias Emika kertoo, että yläkoulu- ja lukioikäiset ovat jo pitkään olleet huolissaan planeetamme tulevaisuudesta.
Mutta varsinainen suuri herätys toimintaan tuli naapurimaasta Ruotsista.
Gretan esimerkki
Ruotsalainen Greta Thunberg, 16, aloitti viime vuoden elokuussa koululakon ilmaston puolesta. Thunberg kieltäytyi menemästä kouluun ennen 9. syyskuuta järjestettyjä Ruotsin vaaleja ja istui sen sijaan parlamentin edustalla mukanaan kyltti, jossa lukee Skolstrejk för klimatet eli Koululakko ilmaston puolesta. Thunberg vaati, että Ruotsin valtio suostuisi vähentämään maan päästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tasolle.
Vaalien jälkeen Thunberg on jatkanut lakkoaan aina perjantaisin, noussut maailmanmaineeseen ja inspiroinut ihmisiä ympäri maapalloa.
Emikan mukaan näin konkreettinen esimerkki toiminnasta innosti.
”Nämä asiat kiinnostavat nuoria nyt paljon. Esimerkiksi kasvisruoan syömisestä on tullut uusi trendi”, hän toteaa.
Heille tulevaa arkea
Mikä ilmastokapinassa sitten koskettaa nuoria erityisesti?
”Meidän sukupolvemme on viimeinen, joka voi tehdä asioille jotain. Sitä ei ajattele nyt, mutta 20 tai 50 vuoden päästä toimintamme tulokset näkyvät jo”, Emika sanoo.
Monesta meistä – nyt tätäkin lehteä lukevista ihmisistä – on silloin aika jättänyt.
Nuoret sen sijaan tulevat näkemään ilmastonmuutoksen vaikutukset elinaikanaan.
Ne päätökset, joita nyt tehdään tai jätetään tekemättä, vaikuttavat hyvin konkreettisesti heidän elinympäristöönsä ja arkeen 2040-luvulla.
Yläkouluikäiset ja lukiolaiset ovat tänä vuonna osoittaneet mieltään ilmastotempauksissa. Emika arvelee, että aikuiset eivät ota heidän aktivismiaan aina vakavasti. Miikka Järvinen / Otavamedia
Suomi ei ole poikkeus
Yleisradion Areena-palvelusta löytyvässä Vedenneito-dokumentissa Emika seikkailee suomalaisissa metsämaisemissa.
Monelle suomalaiselle upea luontomme on itsestäänselvyys.
Mutta muutos näkyy täälläkin jo nyt: uuden uhanalaisuusarvion mukaan joka yhdeksäs suomalainen eläin- tai kasvilaji on jo vaarassa vähentyä tai kadota.
Pahimmillaan se tarkoittaisi, että Emikan lapsenlapsilta jää näkemättä esimerkiksi erittäin uhanalainen hömötiainen ja monet sammallajit.
”Ahdistaa, millainen maailma on, kun minä olen 50- tai 60-vuotias. Se voi näyttää aika erilaiselta. Se riippuu siitä, puutummeko asiaan nyt”, Emika sanoo.
Ota nuori vakavasti
Emikan mukaan nuoret saavat tietoa ilmastonmuutoksesta ennen kaikkea verkosta, jossa he myös vaihtavat ajatuksia aiheesta.
Toisinaan hänestä tuntuu, että tiedonjanonsa ja innostuksensa takia nuoret tietävät aiheesta enemmän kuin aikuiset.
”Joskus aikuiset hämmästelevät, kun puhun esimerkiksi siitä, että pitäisi syödä enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. He voivat ajatella esimerkiksi, että kasvisruoka on terveellisempää. Sitä he sen sijaan eivät välttämättä tiedä, että kasvispainotteinen ruokavalio on parempi myös luonnon kannalta”, hän kertoo.
Emika esiintyy dokumentissa vain etunimellään, yksityisyyttään varjellen. Petteri Saario
Emika ystävineen pyrkii syömään yhä useammin kasvisruokaa ja ostamaan vaatteet mieluummin paikallisesti kuin verkosta tilaamalla.
Lähellä oleviin paikkoihin liikutaan kävellen tai pyörällä sen sijaan, että kysyttäisiin joka kerta vanhemmilta autokyytiä.
Yksi ihminen ei voi kuitenkaan omilla teoillaan vielä muuttaa koko muuta maailmaa.
Nuoret voivat ottaa kantaa sosiaalisessa mediassa, mutta joskus Emikasta tuntuu, että aikuiset eivät ota heitä vakavasti.
”Meille on opetettu, että aikuisia pitää kuunnella, mutta he eivät aina kuuntele meitä. Nuorilla on näistä asioita aika voimakkaita mielipiteitä”, Emika selittää.
Luonto on koti
Emikalle luonto tarkoittaa ihmisen kotia. Sitä paikkaa, mistä me kaikki tulemme, ja missä on hyvä ja turvallinen olla.
Siitä turvapaikasta meillä on kuitenkin myös vastuu. Emika toivoo, että aikuiset ottaisivat nuorten huolen vakavasti.
”Luonto on antanut meille paljon. Meidän täytyy pitää hyvää huolta siitä, että seuraavatkin sukupolvet saavat nauttia sen kauneudesta. Asiaan pitää puuttua vakavammin, sillä kyse on meidän tulevaisuudestamme”, hän tiivistää.