Ilmastoshokki iskee Suomeenkin kuin öljykriisi: ”Mikään toimenpide ei ole liian pieni”

Uusi kansainvälinen ilmastoraportti varoittaa: nyt on viimeinen hetki käydä taistoon maapallon lämpenemistä vastaan. Mutta miten?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Maapallon lämpeneminen saa jäätiköt sulamaan. Sen ja meriveden lämpölaajenemisen takia merenpinta kohoaa ja se näkyy rannoillamme.

Uusi kansainvälinen ilmastoraportti varoittaa: nyt on viimeinen hetki käydä taistoon maapallon lämpenemistä vastaan. Mutta miten?
(Päivitetty: )
Teksti: Maria Tojkander

Jos emme ryhdistäydy ja äkkiä, maapallon keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta, jota on pidetty jonkinlaisena raja-arvona. Tämä tarkoittaisi sitä, että monia lajeja kuolisi sukupuuttoon, koralliriutat tuhoutuisivat ja jäätiköt sulaisivat ja rannikkotulvat yleistyisivät. Muun muassa.

YK:n alainen kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC totesi maanantaina julkaistussa raportissaan, että nykyisilläkin päästörajoituksilla tämä maaginen raja ylitetään vuosisadan puoleenväliin mennessä. Jos emme tee mitään, lämpeneminen kiihtyy kohtalokkaasti.

Ilmastonmuutos iskee pahiten köyhiin

”Ilmastonmuutos tulee koskemaan meitä jokaista”, painottaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

Pahiten ilmastonmuutos iskee köyhiin: sään ääri-ilmiöt tuhoavat koteja, mikä aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Kuivuus vie sadon ja tuo nälän. Kuumuus vaikuttaa veden määrään ja laatuun, mikä puolestaan altistaa monille sairauksille.

”Meillä Suomessakin nollakelit lisääntyvät. Vaikutukset ulottuvat metsätaloudesta teihin ja logistiikkaan.”

”Mikään toimenpide ei ole liian pieni.”

Ketään ei Damskin mukaan tule osoittaa syyttävällä sormella. Sen sijaan jokaisen tulisi omalla kohdallaan miettiä, miten juuri hän voisi pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Raportin mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on vielä rajattavissa 1,5 asteeseen. Se kuitenkin vaatii ponnistelua.

”Nyt tarvitaan nopeasti tehoavia keinoja, eikä niiden toteuttaminen tule olemaan kovin helppoa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää. Myös kuluttamista on karsittava. Kasvisruoan ja lähiruoan osuutta ravinnosta pitää puolestaan lisätä. Mikään toimenpide ei ole liian pieni.”

Kasvis- ja villiruoka on ilmastoystävän valinta

Märät syksyt lupaavat sieniharrastajille hyvää. Kasvis- ja villiruoka on ilmastoystävän valinta. © MIRVA KAKKO / OM-ARKISTO

Hanki tietoa ja tee oma osasi

Damski kehottaa jokaista pohtimaan, miten suhtautuu niihin päätöksiin, joita taistelu maapallon lämpenemistä vastaan väistämättä tuo. Jo nyt on selvää, että joudumme muuttamaan tuttuja elämäntapojamme. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä huhujen ja pelkojen varassa, koska tutkittua tietoa on saatavana runsaasti.

”Tärkeintä olisi se, että jokainen hankkisi tietoa ja pyrkisi sen avulla löytämään itselleen sopivia toimia ja tekoja.”

Tietoa löytää esimerkiksi tuossa alussa mainitusta IPCC:n raportista. Siihen on koottu ensimmäistä kertaa kaikki, mitä tieteellisesti tiedetään maapallon lämpenemisestä 1,5 asteella. Raportti on kuitenkin pitkä, englanninkielinen ja käsittelytavaltaan hyvin tieteellinen.

Helpommin luettavaa materiaalia löytyy kotimaastakin verkosta. Ilmasto-opas.fi-sivustolle ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet asiasta pureksittua, suomenkielistä tietoa.

Perintönä ilmasto-ongelma

Pelottaako sinua, Juhani Damski?

”Minua arveluttaa se, mihin suuntaan olemme menossa. Olen kuitenkin toiveikas. Raportinkin sanoma on se, että meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa.”

Eikä pelkästään mahdollisuus. Oikeastaan pitäisi puhua myös velvollisuudesta.

”Olemme saaneet ilmasto-ongelman perintönä edeltäviltä sukupolvilta. Nyt on kyse siitä, millaisen perinnön me jätämme tuleville sukupolville,” Juhani Damski sanoo.

Riskit Suomessa

1.  Kesistä tulee rutikuivia.

Pitkät paahtavat helteet tekevät elämästä tukalaa. Viilennystekniikan tarve kasvaa. Kaukokylmä tulee asunnoissa yhtä tärkeäksi kuin kaukolämpö. Tapahtuu sama kuin aikoinaan automarkkinoilla: ilmastointia aletaan vaatia vakiovarusteeksi.

2. Etelän talvet muuttuvat sateisiksi.

Lämpötila pyörii nollassa, jalkakäytävät ja tiet pysyvät iljanteisina. Tämä lisää kolareita ja kävelijöiden liukastumisvammoja. Idässä runsas tykkylumi katkoo sähköjä.

3. Runsaat syyssateet lisäävät tulvavahinkoja Saimaalla ja Kaakonkulmalla.

Taajamissa kärsitään hulevesivaurioista. Kevättulvat vähenevät Pohjanmaalla, koska siellä talvet ovat vähälumisempia.

4. Kesän kuivuus ja syksyn märkä homeisuus aiheuttaat marja- ja viljakatoa.

5. Punkit ja hirvikärpäset levittäytyvät koko maahan.

Samalla borrelioosi ja muut ötökkätaudit yleistyvät. Valkohäntäpeura, kauris ja supikoira täyttävät maan.

Lähde: Valtioneuvoston ilmastoriskiarvio 2018

X