Pitkän ajan sääennusteet ovat Suomen ilmastossa humpuukia – luota korkeintaan viiden päivän ennusteeseen

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Kari Hautala
Sään ennustamiseen liittyy uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Iltapäivälehtiä myydään pitkän aikavälin ennusteilla, vaikka ne eivät ole Suomen oloissa luotettavia.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeriksi valittu Petteri Taalas kumoaa tavallisimmat sään ennustamiseen liittyvät harhaluulot.

Yksi yleinen, mutta väärä käsitys on se, että televisiossa esiintyvät meteorologit tekevät itse sääennusteet.

Taalaksen mukaan varsinainen työ tapahtuu Ilmatieteen laitoksella. Maailman säähavainnot kerätään yhteen paikkaan ja niiden perusteella lasketaan supertietokoneilla sään kehitys havaintoajankohdasta eteenpäin.

”Ennuste syntyy laskentamallien tuloksena. Monesti television meteorologi vain esittää meidän tuotteemme, tai ehkä tekee siihen päälle jotain graafista ilmettä”, Taalas sanoo.

Viiden päivän sääntö

Toinen virheellinen uskomus liittyy siihen, että säätä voi ennustaa luotettavasti pitkän ajan päähän.

”Iltapäivälehtiä myydään paljon sillä, että yritetään kertoa helmikuussa, millainen sää Suomessa tulee kesällä olemaan. Ei se ole mahdollista”, Taalas sanoo.

Hänen mukaansa sääennusteet ovat yleensä käyttökelpoisia noin viiden päivän päähän. Ilmatieteen laitos tekee myös pitkän aikavälin ennusteita, mutta vain kokeilumielessä.

”Suomessa sää vaihtelee liikkuvien matalapaineiden mukaan. Tällaisessa ympäristössä sään ennustaminen kuukausien päähän on enemmän humpuukia kuin faktaa.”

Muualla mahdollista

Taalas kertoo, että juuri ilmastotyyppi määrittelee sen, kuinka pitkällä tähtäimellä luotettavia sääennusteita voidaan tehdä.

”Matalammilla leveysasteilla sään vaihtelu on enemmän sidoksissa meriveden lämpötilaan. Sellaisissa olosuhteissa pitkän ajan sääennusteet ovat ihan käyttökelpoisia. Näin on esimerkiksi suurimmassa osassa Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa ja osassa Aasiaa.”

Tekniikan ja havaintojärjestelmien pitäisi kehittyä, jotta pitkän ajan ennusteita voitaisiin tehdä myös Suomen oloissa.

”Pitkän ajan sääennuste Suomessa vaatisi täydellisen lähtötilahavainnon, jota meillä ei vielä ole. Tarvittaisiin myös enemmän supertietokoneresursseja, jotta voisimme mennä riittävän pienen skaalan fysiikkaan.”

X