Ilmiantoja verovilpistä rustataan iltaisin ja viikonloppuisin – vain joka kymmenes ilmoitus johtaa verotarkastukseen
Verottaja arveli, että nimettömät ilmiannot voivat aiheuttaa kiusaamisvaaran. Riski otettiin.
Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä oli alkukeväästä. Ilmianto verovilpistä ei katso kalenteria. Vinkata voi nimettömästi verkossa milloin vain.
Mahdollisuus tehdä nimetön ilmianto verovilpistä verkossa on kasvattanut ilmoitusten määrää kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi. Näin arvioi Verohallinnon tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen.
Ilmiantoja on tämän vuoden aikana tehty yli 3 000. Saman verran vihjeitä on aiemmin saatu koko vuoden aikana.
Kansalaiset ovat saaneet tämän vuoden alusta ilmoittaa nettilomakkeella verottajalle, jos epäilevät yrittäjän tai yksityishenkilön kiertävän veroja.
Eikö ole vaarana, että ilmiantojen nimettömyys johtaa kiusantekoon?
Säkkisen mukaan asia mietitytti myös järjestelmän suunnittelijoita.
”Tämä riski tiedettiin, mutta ainakaan vielä ei ole ilmennyt esimerkiksi kiusaamistarkoituksessa tehtyjä ilmoituksia.”
Hänen mukaansa lomakkeen tiedoista ilmenee nopeasti, ovatko ilmoittajan tiedot uskottavia. Jo yksityiskohtien määrä antaa viitteitä.
”Mitä yleisluontoisempi ilmoitus on, sitä todennäköisemmin tiedot eivät ole oikein.”
”Tällainen lomake on oltava”
Lähes kaikki netti-ilmiannot on tehty iltaisin tai viikonloppuna. Säkkisen mukaan se osoittaa, että ilmianto koetaan helpoksi.
Verottaja ottaa lisäselvitykseen 40-50 prosenttia ilmoituksia. Varsinaiseen verotarkastukseen johtaa noin kymmenen prosenttia ilmoituksista.
Palvelun verottajalle tuomia lisäkustannuksia ei ole laskettu.
Verohallinnon työmäärässä ilmiannot eivät vielä näy ruuhkana eikä lisähenkilökuntaa ole Säkkisen mukaan tarvittu.
Säkkinen kertoo, että verovilppejä halutaan vähentää periaatteen vuoksi.
”On ollut poliittinen tahtotila, että tällainen lomake on oltava verohallinnollakin”, hän sanoo.
Ristiriitoja syynätään
Netti-ilmiannon tekijä joutuu täyttämään monikohtaisen kaavakkeen. Siinä kysytään muun muassa, onko kyse esimerkiksi kuitittomuudesta, puutteellisesta kirjanpidosta tai tulojen salaamisesta.
Säkkisen mukaan monet ilmoituksista koskevat yrittäjien toimintaa: kassan ohi myymistä, kuitteja ja työvoimaa.
Useimmissa tapauksissa ilmoituksen voi päätellä aiheettomaksi heti lomakkeen avattuaan. Ilmoituksia tarkistetaan vertailemalla yritysten tietoja ja ihmisten havaintoja, puhelinkyselyillä ja kevyillä tarkastuskäynneillä.
Verottaja arvioi ilmoitusten uskottavuutta etsimällä tiedoista ristiriitoja. Jos verottajalle ilmoitetaan esimerkiksi, että liikkeessä on epäilyttävän paljon työvoimaa, verovirkailija tarkistaa aluksi, onko yrityksestä työnantajailmoitusta.
Jos sellaista ei ole, tarkistukselle voi olla aihetta. Samoin tarkastajat kiinnostuvat, jos yrityksellä on ajoneuvo, jota tunnutaan käytettävän vapaa-ajan ajeluun.