”Tartu kännykkään, se auttaa – Ihmiset ja ihmisyys lohduttavat ja huojentavat oloa”

”Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu huoli vain puolet huolesta”, Seuran tuottaja Liina Putkonen kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Liina Putkonen on Seura-lehden tuottaja.

"Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu huoli vain puolet huolesta", Seuran tuottaja Liina Putkonen kirjoittaa.
Teksti:
Liina Putkonen

Kännyköistä on riittänyt huolta ja murhetta viime vuodet. Ne rapauttavat tulevien sukupolvien fysiikan, tuhoavat niskat ja selkänikamat, niiden selaaminen etäännyttää meidät todellisesta arjesta sekä vie meiltä mahdollisuuden aitoihin ihmiskohtaamisiin.

Näin vielä hetki sitten, ennen kuin maailma muuttui. Nyt kännykkä on turva, toivo, lohtu ja jopa se läheinen, jota ei voi muuten tavata tai halata. Kun koronavirus covid-19 sulkee meidät koteihimme, mitä meille jää? Kännykkä.

Meitä pelottaa, olemme turvattomia, eikä kukaan osaa sanoa kauanko tämä mieltä nakertavaa poikkeustilaa kestää. Yksin näitä asioita miettiessä voi pää alkaa pian olla täynnä liian isoja, ahdistavia ajatuksia. Siksi ei pidä jäädä yksin, ja siksi kännykkä on parasta, mitä meillä nyt on.

Kännykkä ei tosin paljon auta tai lohduta, jos se pötköttää näyttö mustana pöydällä. Ei siis pidä jäädä odottelemaan, soittaako joku tai miettiä, kehtaisiko soittaa jollekin, vaan antaa palaa.

Juuri nyt kännyköistä löytyy apu ja lohtu

Itse saan parhaan avun ja lohdun WhatsAppista. Käymme läpi huoliamme sukuni kesken Halkomartti-nimisessä ryhmässä. Eikä vain huolia, vaan kaikkea muutakin. Pohdimme esimerkiksi yhdessä, miksi kaikki haluavat vessapaperia hädän hetkellä.

Vastausta tähän ei löytynyt, mutta siinä näpytellessä äidin, isän, veljien ja sisaren sekä kaikkien meidän puolisoidemme kesken aamulla jomottanut ahdistus hälveni. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu huoli vain puolet huolesta. Näin se ihmismatematiikka vain toimii.

Perusta ryhmä vaikka läheisimpien ystäviesi kanssa

Jos sinulla ei ole vielä tällaisia ryhmiä, ne on sangen helppo perustaa. Voit kutsua vaikka läheisimmät kaksi ystävääsi ryhmäksi ja aloittaa viestittelyn. Kokeile ihmeessä, sillä helpompaa tapaa olla läsnä ei ole, eikä turvallisempaa.

Toki Facebookissakin voi perustaa ryhmiä, mutta ainakin minusta se on työläämpää. Facebookin hyöty taas tulee siinä, että sillä voi tavoittaa paljon ihmisiä.
Itseäni kosketti suuresti postaus, jossa ystävä tarjosi perusterveenä keski-ikäisenä kauppa- ja apteekkiapua riskiryhmässä oleville. Jaoin itse saman avunannon omalle seinälleni, ja taas ahdistus helpotti. Ihmiset ja ihmisyys lohduttavat ja huojentavat oloa.

Ja jos ei ole heti mielessä ystävää, jonka saisi kännykän tai verkon kautta kiinni, on onneksi olemassa useita auttavia puhelimia, kriisilinjoja ja chatteja, joiden päästä löytyy ihminen. Ota niihin yhteyttä, sillä tällaisina aikoina kenenkään ei pidä olla yksin.

Lue myös: Laulaja Laura Närhi rakastaa yhteisöjä ympärillään: ”Parasta minussa on se, että huolehdin muista”

X