Indeksisota eläkkeissä jatkuu
Kansalaisaloite työeläkeindeksistä on herättänyt paljon porua viimeisen vuoden aikana.
Pitääkö eläkeläisen säästää itse rahaa, jotta eläkkeellä pärjäisi?
Pitäisikö eläkkeitä korottaa indeksillä, joka määräytyisi yksinomaan palkansaajien ansiotason muutoksen perusteella?
Se käytäntö oli voimassa vuoteen 1996 asti. Vai taitetulla indeksillä, joka tarkoittaa, että eläkkeissä otetaan huomioon 20 prosenttia reaaliansioiden ja 80 prosenttia hintojen kehityksestä. Vuodesta 2005 taitettu indeksi on koskenut kaikkia eläkkeitä. Sillä halutaan hillitä eläkemenojen ja -maksujen nousua sekä pitää eläketaso kohtuullisena riippuen tuloista ja työhistoriasta.
Yksiä ihastuttanut ja toisia ihmetyttänyt kansalaisaloite työeläkeindeksistä etenee syksyllä eduskuntaan. Kansalaisjärjestö Senioriliike sai eduskuntakäsittelyyn vaadittavat yli 50 000 allekirjoitusta määräaikaan mennessä.
Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen oli aikoinaan kansanedustajana puoltamassa ja päättämässä eläkkeiden nykyisestä taitetusta indeksistä.
Nyt taitettu indeksi on Kiljusesta virhe.
”Työeläkeläisten elintaso on jäänyt työssäolevien elintasosta jälkeen, koska eläke kytkeytyy enimmäkseen kuluttajahintaindeksiin eikä palkkoihin. Koko työeläkkeen idea on se, että sen taso säilyy samana vaikka 50 vuotta.”
Hän arvostelee myös työeläkerahastojen kasvua. Eläkemaksuista rahastoidaan nyt viidennes ja loput menevät nykyeläkkeiden maksuun. Tällainen sukupolvisolidaarisuus on ollut voimassa eläkejärjestelmän alusta asti.
”En vastusta eläkemaksujen rahastointia enkä arvostele eläkejärjestelmää. Mutta kritisoin sitä, että eläkejärjestelmä voi hyvin, eläkeläiset taas huonosti.”
Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Lasse Koskinen näkee asian tasan toisin.
”Minusta eläkkeemme ovat alirahastoituja. Olisi pitänyt toimia etupainotteisesti, kuten jo 15 vuotta sitten suunniteltiin. Se helpottaisi nuorempien ikäluokkien asemaa tulevaisuudessa. Eläke-etuja voi parantaa ja pienentää työeläkemaksuja, jos rahastot tuottavat hyvin. Mutta sellaisesta ei nyt ole mitään merkkejä.”
Eläkerahastoissa on nyt runsaat 180 miljardia euroa. Mutta eläkevastuut ovat paljon suuremmat, 600–700 miljardia euroa ja korot päälle. Varoja on nyt neljännes vastuista.
”Senioriliikkeen eläkerahastokello liioittelee kasvuvauhtia, sillä se on asetettu tikittämään viime vuosien hyvien tuottojen tahtiin. Nyt ja lähitulevaisuudessa korkotuotot ovat mitättömät”, sanoo Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkeyhtiöiden valta
Eläkeyhtiöt eläkerahastoineen ovat Kiljusesta Suomen suurin vallankeskittymä.
”Ne yhteensä hallinnoivat suurempaa rahapottia kuin mikä on koko valtion budjetti. Kuka näistä rahoista päättää, se päättää koko Suomen taloudesta”, Kiljunen sanoo.
Samaa mieltä eläkerahastoista on niistä kirjoja kirjoittanut sosiaaliturvan dosentti vakuutusmatemaatikko Olli Pusa.
”Kaikki Suomessa pyörivä raha on kiinni eläkerahastoissa. Liikepankkien kadottua niiden asema kasvoi voimakkaasti. EU-neuvotteluissa Suomi sai sellaisen poikkeussopimuksen, että eläkeyhtiöt laskettiin sosiaaliturvajärjestelmäksi eikä henkivakuutustoiminnaksi.”
Professori Koskinen ihmettelee väitteitä eläkeyhtiöiden valtakeskittymästä.
”Mikä olisi vaihtoehto? Työeläkkeiden takana ovat suomalainen yrityselämä ja työntekijät. Suomi on pääomaköyhä maa, joten on tärkeää, että täällä säilyy suomalaista omistusta, pääkonttorit ja kehitystyö.”
Vain amatöörit arvostelevat rahastoinnin suuruutta, sanoo Pekka Parkkinen, eläkkeellä oleva tutkimuspäällikkö Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
”Minusta on vain hyvä, että eläkeyhtiöt sijoittavat maailmalle kaksi kolmasosaa eläkevaroista. Jos ne siirrettäisiin Suomeen, syntyisi jätti-inflaatio ja kilpailukyvyn tuho.”
”Ahneet ja asiantuntijat”
Väittelyssä taitetusta indeksistä ovat Pekka Parkkisen mielestä vastakkain yhtäältä maailmanparantajat ja ahneet, toisaalta eläkejärjestelmän asiantuntijat.
”Palkkaindeksistä luovuttiin aikoinaan, koska se aiheutti eläkkeiden ylikompensaatiota.”
Se tarkoittaa, että eläke ylittää samasta toimesta maksettavan palkan. Siitä hyötyisi eläkeläisten parhaiten ansaitseva viidennes.
Professori Lasse Koskisen mukaan indeksimuutos olisi myös kestämätöntä kansantaloudelle.
”Jos lisätään etuja, se pitäisi rahoittaa joko keräämällä enemmän eläkemaksuja tai nostaa niitä. Pikemminkin maksuja pitäisi alentaa. Jos palattaisiin palkkatasoindeksiin, suurituloisimmat eläkeläiset saisivat korotuksen.”
Palkkaindeksiin siirtyminen tyhjentäisi Eläketurvakeskuksen mukaan eläkevarat kokonaan 2060-luvulle mennessä. Kansalaisaloitteessa ei Kauton mukaan kuitenkaan osoiteta euroakaan siihen, että voidaan rahoittaa pidentyneen eliniän vuoksi pidentynyt eläkeaika ja kasvava eläkemeno.
Onko syytä huoleen?
Kautosta Senioriliikkeen väitteet eläkeläisten köyhtymisestä eivät pidä paikkaansa.
”Eläketaso ei ole laskenut eikä menettänyt ostovoimaansa. Eläkeläisten suhteellinen asema ei ole heikentynyt. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuus on vähentynyt vuodesta 2007 eniten yli 65-vuotialla”, Kautto sanoo.
Nykyeläkeläisten keskimääräinen eläke on noin puolet verrattuna nyt työssä olevien keskimääräisiin ansiotuloihin. Eläkeläisten tulotaso on Kauton mukaan pysynyt samana 1990-luvulta lähtien.
”Viime vuosina eläkeläisten suhteellinen tulotaso on jopa parantunut, koska palkansaajilla ja muilla ryhmillä on mennyt huonommin. Kuukausieläke on noussut hitaasti mutta toisaalta eläkkeensaajien tulot ovat vakaampia kuin työikäisillä.”