HVK:n osaamiskeskus käy läpi disinformaatiota – Näin Suomi varautuu sosiaalisessa mediassa leviäviin valheellisiin kampanjoihin tulevaisuudessa

Huoltovarmuuskeskus ryhtyy haravoimaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista. Varautumispäällikkö Antti Sillanpää: ”Koneet pyörivät ja analysoivat dataa tauotta.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Huoltovarmuuskeskus ottaa mallia Alankomaista, jossa informaation turvallisuuden varmistamisessa yhdistyvät viranomaistoiminta, tutkimus, teknologia ja journalismi.

Huoltovarmuuskeskus ryhtyy haravoimaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista. Varautumispäällikkö Antti Sillanpää: ”Koneet pyörivät ja analysoivat dataa tauotta.”
Teksti:
Juha Pippuri

Suomi on herännyt informaatiovaikuttamisen mahdollisuuteen.

Huoltovarmuuskeskuksen varautumispäällikkö Antti Sillanpään tekemässä selvityksessä huomattiin puutteita kansallisessa informaatioturvallisuudessa. Selvityksen perusteella HVK päätti perustaa informaatioturvallisuuden osaamiskeskuksen, jonka toimintoja testataan vuoteen 2024 asti.

Pilottivaiheen aikana tehdään päätökset keskuksen jatkosta.

”Pyrimme löytämään omalla analyysitoiminnalla Suomeen kohdistuvia epäaitoja kampanjoita sosiaalisessa mediassa. Sitä varten keräämme internetistä dataa ja etsimme siitä koneellisesti teknisiä piirteitä”, Antti Sillanpää kertoo.

Teknisillä piirteillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisen median viestin maantieteellistä alkuperää. Kuvien ja videoiden aitoutta ja kuvausajankohtaa voidaan myös selvittää.

Lue myös: Hämmentämistä ja häirintää – Mitä Venäjän hybridihyökkäykset ovat meille jo opettaneet?

Informaatiovaikuttaminen esiin viranomaisten ja median käsiteltäväksi

HVK:n osaamiskeskuksen tavoitteena on jakaa tietoa epäaidoista kampanjoista tarpeen tullen heti sellaisen havaittuaan. Toimivaltaisen viranomaisen tehtävä on reagoida tietoon. Median tehtävä puolestaan olisi tulkita tietoa.

”Emme tule sanomaan vaikuttamiskampanjoiden motiiveista mitään. Toimittajien tai viranomaisen tehtävä on selvittää kampanjoiden taustat ja motiivit”, Antti Sillanpää sanoo.

Hän vertaa tulevaa tapaan, jolla toimittajat penkovat esimerkiksi Tilastokeskuksen dataa ja yhdistävät sitä eri asioihin selvittäessään lukujen merkitystä.

Varautumispäällikkö ei pysty vielä arvioimaan, kuinka nopeasti osaamiskeskus pystyy tulevaisuudessa reagoimaan esimerkiksi videoihin, joilla pyritään tekemään informaatiovaikuttamista. Asiassa auttaa kuitenkin se, että analysointi tulee olemaan teknistä.

”Koneet pyörivät ja analysoivat dataa tauotta.”

Toimituksille ja kansalaisille Huoltovarmuuskeskus tarjoaa tulevaisuudessa oppimateriaalia. Osaamiskeskuksen nettisivuilta voi opiskella, kuinka analysoida lähdemateriaalia, kuten valokuvia ja videoita.

Lue myös: ”Jauhojengi” levisi viraaliksi – ”Riski, että välitetään myös tahallista ­väärää tietoa on suurempi, kun mahdollisimman ­nopeasti ­pyritään uutisoimaan”

Informaatioturvallisuuden osaamiskeskukseen otetaan mallia Alankomaista

HVK:N tekemässä esiselvityksessä haastateltiin Suomen kokoisten maiden informaatioturvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Kolmen maan virastot ovat Antti Sillanpään mukaan hyviä esimerkkejä, joista Suomeen perustettavaan Informaatioturvallisuuden osaamiskeskukseen otetaan mallia.

Ruotsiin on perustettu psykologisen puolustuksen virasto, jossa työskentelee noin 50 henkilöä.

”Osaamiskeskuksemme vertautuu henkilöstömäärältään johonkin tämän viraston osastoon. Ruotsalaiset ovat tehneet erittäin vaikuttavaa työtä. Heidän järjestelmällisyytensä ja suunnitelmallisuus on ihailtavaa”, Sillanpää toteaa.

Viron informaatioturvallisuudesta vastaavan viranomaisen toiminnassa Sillanpää kehuu strategisen viestinnän roolia osana maanpuolustusta.

”Alankomaiden viraston ote puolestaan on käytännönläheinen, aivan kuten meilläkin tulee olemaan. Siellä hienona piirteenä on se, kuinka tutkimuksen, kaupallisten innovaatioiden ja journalismin rooli informaatioturvallisuudessa on otettu huomioon.”

Alankomaiden informaatioturvallisuudesta vastaava viranomainen tukee faktantarkastusta tavalla, joka ei kuitenkaan johda riippuvuuteen valtiosta. Koulutusten avulla kansalaisia on saatu hyvin mukaan oppimaan medialukutaitoa ja tarkastelemaan sosiaalisen median sisältöjä kriittisesti.

Lue myös: Venäjä ja Ukraina käyvät informaatiosotaa tunnetasolla – Sotilasprofessori vaatii malttia: ”On hyvä harkita jakaako julkaisun sosiaalisessa mediassa”

informaatiosota

Informaatio­sodassa pyritään vaikuttamaan konfliktin tulokseen omalta kannalta positiivisesti. Presidentti Volodymyr Zelenskyi on onnistunut: Ukrainalla on muun maailman tuki hyökkääjää vastaan. © Ukrainian Presidential Press Office / AP / LEHTIKUVA

X