Irakin hallitus nappasi Kirkukin öljykentät Kurdistanilta – Taustalla poliittinen valtapeli ja strateginen epäonnistuminen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kurdistanin lippu
Kurdistanin lipussa vihreä symboloi ruohoa, punainen peshmergan verta. © Sarchia Khursheed / Creative Commons
Suomalaiset kriisinhallintajoukot jatkavat peshmergojen koulutusta Irakin liittovaltion ja Kurdistanin konfliktista huolimatta. Syvällä poliittisten puolueiden kabineteissa orkestroidun kriisin taustalla on kiista öljystä ja vedestä.

Irakin hallitus on ottanut haltuunsa Kirkukin kaupungin ja sitä ympäröivät öljykentät. Kurdistanin itsehallintoalueen armeijan eli peshmergan on raportoitu käyneen Kirkukin ympäristössä tulitaisteluja Badgadin hallinnon joukkojen kanssa. Kaupungista peshmergojen taas kerrotaan vetäytyneen lähes ilman vastarintaa.

Suomen kriisinhallintajoukoilla on Kurdistanissa OIR-operaatio, jossa suomalaisest antavat peshmergoille sotilaskoulutusta. Kesäkuussa päätettiin, että 50 kouluttajan määrä nostetaan sataan.

OIR-operaatiosta vastaava maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Jari Kallio kertoo koulutusten jatkuvan suunnitelmien mukaisesti vuoden 2018 loppuun asti.

”Tilanne Kurdistanissa on jännittynyt ja epätietoisuus on lisääntynyt. Kouluttajat eivät koe uhkaa, he pystyvät liikkumaan tukikohtien välillä, mutta Kirkukin alue on kierretty. Tämä viime aikojen tilanne oli etukäteen nähtävissä itsenäisyysäänestyksestä lähtien”, Kallio kertoo.

Suomalaiskouluttajien arkeen Kirkukin tilanne vaikuttaa siten, että kouluttajien liikkumisreittejä on muutettu niin, että pahimmat konfliktipesäkkeet kierretään.

”Tämä tarkoittaa pidempiä ajomatkoja. Otamme olosuhteet huomioon ja varmistamme, että henkilöstömme turvallisuus on taattu. On kuitenkin muistettava, ettei vaaratonta kriisinhallintaoperaatiota olekaan. Myös operaatioon osallistuvien henkilöllisyydet pidetään salassa. Henkilöstön turvallisuus on meille ykkösprioriteetti”, Kallio sanoo.

Presidenttipeliä

Kirkukista kuuluu ristiriitaisia tietoja. Osa peshmergoista on taistellut Irakin liittovaltion joukkojen kanssa ja osa vetäytynyt. Mistä on kyse?

Rauhanvälitystoimisto CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein Al-Taee pitää tapahtumia seurauksena Irakin Kurdistanin sisäisestä poliittisesta valtapelistä.

”Ei ole olemassa yhtä peshmergaa, vaan Kurdistanin armeijan eri osastot seuraavat eri poliittisten puolueiden kantoja suhteessa Bagdadin hallintoon”, al-Taee sanoo.

PUK-puolue eli Kurdistanin isänmaallinen liitto on yhteistyössä Irakin liittovaltion kanssa päättänyt vetäytyä Bagdadin joukkojen tieltä. Kurdistanin itsehallintoalueen presidentti Masud Barzani taas edustaa KDP:tä eli Kurdistanin demokraattista puoluetta, jota tukevat peshmergat ovat ilmoittaneet haluavansa taistella Kirkukista loppuun asti.

”Isis valloitti Kirkukin ja sitä ympäröivät öljykentät 2014, mutta kurdijoukot vapauttivat ja ottivat ne haltuunsa myöhemmin samana vuonna. Nyt Irakin parlamentti on käskenyt pääministeriä ottamaan alueet liittovaltion haltuun”, al-Taee taustoittaa.

Toinen strateginen neuvotteluvaltti kurdeille on ollut pohjoisen vesivarojen eli jokien hallinta Sinjarin seudulla, joka sekin on entistä Isisin aluetta.

”Kurdit ovat halunneet olla mahdollisimman itsenäinen, vakaa ja vauras kansa. Itsenäisyysäänestyksen ajatus oli, että kun Kirkukin öljy on kurdien hallinnassa, he voivat käydä Bagdadin kanssa kauppaa siitä, mikä olisi parasta kurdeille, jos Kurdistanin itsenäisyys ei toteudu.”

Toisin kuin presidentti Barzanin puolue KDP, toinen hallituspuolue PUK ja oppositiossa oleva muutospuolue Gorran ovat halunneet neuvotella Bagdadin kanssa. Masud Barzani on istunut presidenttinä kaksi vuotta yli lain salliman ajan ja hyllyttänyt Kurdistanin parlamentin. Kun Kirkukin hallinta siirtyi Badgadille, Barzani menetti suurimman neuvotteluvalttinsa öljyn.

Liittovaltio romutti Barzanin mahdollisuudet tulla valituksi uudelleen Kurdistanin presidentiksi 1. marraskuuta, kun muut kurdipuolueet ovat samalla neuvotelleet Irakin liittovaltion kanssa.

”Vaikka ihmisillä kuohuvat nyt tunteet pinnassa, tässä pelataan Irakin liittovaltion ja Kurdistanin strategista peliä, jossa nappuloina ovat pitkäaikaiset strategiset kohteet, kuten öljy ja vesi.”

Kahden rintaman kurdit

Al-Taeen mukaan taustalla vaikuttaa Kurdistanin presidentti Barzanin neuvottelu Irakin liittovaltion presidentin Fuad Masumin kanssa. Myös Masum on kurdi, mutta hän kuuluu Barzanin puolueen kilpailijan, PUK-puolueen johtoon.

Irakin liittovaltion presidenttinä Masumilla oli oma aloitteensa rauhoitella tilannetta ja neuvotella Kurdistanin tilanteesta väkivallaton ratkaisu. Kokouksen jälkeen Barzanin lähipiiri kutsui liittovaltion presidenttiä petturiksi. Siksi osa peshmergoista ei halunnut taistella liittovaltion armeijaa vastaan. Konfliktin yhtenä syynä olivat siis epäonnistuneet kurdien sisäiset neuvottelut.

”Kurdistanin PUK ja sitä tukevat peshmerga-komentajat noudattivat Kirkukista ja sen öljykentiltä vetäytyessään Irakin perustuslakia, jonka kirjoittamiseen kaikki silloiset kurdi-puolueet osallistuivat yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien kanssa.”

EU, YK ja Yhdysvallat olivat varoittaneet Kurdistanin hallintoa järjestämästä kansanäänestystä itsenäisyydestä ennen kuin Isis on lopullisesti lyöty, koska äärijärjestö saisi liittovaltion yhtenäisyyttä hajottavasta separatismista vain uutta energiaa.

”Irakin ja Kurdistanin ystävien esittämiä varoituksia ei kuunneltu. Äänestyksestä seurasi erimielisyys. Se oli strateginen virhe, josta YK, Yhdysvallat ja EU yrittivät puhua kurdihallinnon kanssa.  Yksikään osapuoli Israelia lukuun ottamatta ei ollut sitä mieltä, että kansanäänestys kannatti järjestää juuri nyt. YK:n turvallisuusneuvosto sanoi äänestykselle ei, koska nyt pitää taistella Isisiä vastaan ja saattaa humanitaarinen tehtävä loppuun asti.”

Kansanäänestystä Irakin Kurdistanin itsenäistymiseksi juhlittiin myös Helsingissä 22.9.2017.

Kansanäänestystä Irakin Kurdistanin itsenäisyydestä juhlittiin Helsingissä 22.9.2017. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Kuka päättää öljyvaroista?

Al-Taee näkee tilanteessa potentiaalia myös eskaloitumiseen. Turkin ja Iranin tuki liittovaltion hallitukselle rauhoittaa tilannetta. Samalla se on kuitenkin riski, sillä konflikti saa entistä suuremman alueellisen ulottuvuuden.

al-Taee ei kuitenkaan usko, että Kurdistanin itsehallinto olisi uhattuna. Itsehallinto perustuu samaan perustuslakiin, jota noudattaakseen PUK:ta tukevat peshmergat vetäytyivät Kirkukista.

”Itsehallinnon peruuttaminen olisi virhe, jota Irakin liittovaltio ei halua tehdä. Perustuslaista on kuitenkin pystyttävä keskustelemaan. Yksi korjauksia vaativista kohdista on, kuinka saadaan ratkaisu kiistanalaisiin alueisiin, joista yksi on Kirkuk.”

Kiistanalaisilla alueilla al-Taee viittaa perustuslaissa säädetyn Kurdistanin itsehallintoalueen ulkopuolelle jääneisiin alueisiin, jotka ovat päätyneet kurdien hallintaan sodassa Isisiä vastaan.

”Kirkukiin ja muille alueille on taattava yhteistyössä toteutettava turvallisuussektori. Kurdien, turkmeenien ja arabien turvallisuus on taattava kaupungissa yhteisesti.”

Oma kiistan aiheensa on öljy. Irakin liittovaltio haluaa, että kaikki tulot sen alueelta pumpattavasta öljystä menevät valtiovarainministeriölle, joka jakaa ne budjetissa eri osapuolille.

”Tästä tullaan käymään kauppaa, koska Kirkukista on Isisiltä vapauttamisen jälkeen pumpattu noin 500 000 tynnyriä öljyä päivässä liittovaltion kassan ohi”, al-Taee sanoo.

Iraqi Kurdistan on world map

Irakin Kurdistan. Kuva: Wikimedia Commons

Kurdistan menetti rajavalvonnan Bagdadille

Rajavalvonnassaan Kurdistanin itsehallinto on kärsinyt ainakin arvovaltatappion. Bagdadista on lähetetty tulli- ja maahanmuuttoviranomaisia valvomaan rajanylitystä ja kaupankäyntiä maarajoilla.

Kansainväliset lennot Kurdistanin Erbilin ja Suleimanin lentokentille on keskeytetty, kunnes liittovaltio on ottanut kentät hallintaansa. Kurdistanin rajoja ulkomaailmaan ei ole suljettu, vaan Erbiliin ja Suleimaniin pääsee edelleen lentämään Bagdadin kautta.

”Ilman viisumia Kurdistaniin ei kuitenkaan enää pääse, ja moni ulkomainen liikemies harkitsee jättävänsä alueen väliaikaisesti”, al-Taee kertoo.

Oma turvallisuuskysymyksensä on kurdimiliisien aseistaminen. Siviilivaatteisiin pukeutuneet kurdimiliisit levittäytyivät Kirkukin kaduille ennen kuin liittovaltion poliisi ja armeija otti ne haltuunsa.

”Samoin turkkilaisen Kurdistanin työväenpuolueen, PKK:n sissit ovat levinneet Turkin presidentin Erdoganin kiusaksi Irakin Kurdistanin sisälle. PKK on toiminut Irakissa jo vuosikymmeniä ja Barzanin puolue KDP on sallinut Turkin metsästää PKK-sissejä rajan yli. Turkki on tehnyt jatkuvasti ilmaiskuja Irakin puolelle. Tähän on nyt tullut strateginen muutos, ja PKK käy Barzanin kanssa neuvotteluja. Kurdistanin alueelle luo vain levottomuutta, jos siviilipukuiset ihmiset kulkevat kaupungilla aseet kädessä”.

Räjähdysherkkään tilanteeseen kuuluu al-Taeen mukaan riski, että pienikin kipinä riittää rikkomaan ihmisten väliset suhteet pitkäksi aikaa tai jopa lopullisesti. Nyt tarvitaan kansalta malttia, kun poliittiset toimijat käyvät kauppaa.

”Ei välttämättä mene kauaa ennen kuin peshmergat ja irakilaiset kenraalit istuvat samassa pöydässä syömässä, siksi kansalaisten; kurdien, turkmeenien ja arabien on parempi olla rikkomatta suhdettaan toisiinsa, myös Suomessa”, al-Taee sanoo.

Suomalaiset sotilaskouluttajat pysyvät puolueettomina

Kurdistanin peshmergojen poliittinen jakautuminen on tosiasia, mutta suomalaisten sotilaskouluttajien työhön se vaikuttaa OIR-operaatiosta vastaavan prikaatikenraali Jari Kallion mukaan vain vähän.

”Syyskuun lopun kansanäänestys Kurdistanin itsenäistymisestä vaikutti koulutukseen lähinnä siten, että koulutettavia on ollut vähemmän. Osa on varmaan ollut suojaamassa kansanäänestystä ja valmistautumassa tähän pieneen yhteenottoon liittovaltion hallinnon kanssa”, Kallio sanoo.

Vaikka peshmergojen johtaja on virallisesti Kurdistanin presidentti Masud Barzani, joukot ovat käytännössä jakautuneet Barzanin KDP-puolueen ja PUK-puolueen kannattajiin.

”Meille ei ole merkitystä, minkä puolueen tukijoita peshmergat ovat. Koulutettavat ohjataan koulutukseen peshmerga-ministeriöstä riippumatta poliittisesta taustasta. Olemme ehdottomasti tasapuolisia”, Kallio vakuuttaa.

Lue myös:

Isisiä vastaan taistelevat kurdit haaveilevat omasta valtiosta – onko Kurdistan mahdollinen?

Asettaako kurditaistelijoiden kouluttaminen Suomen konfliktiin Nato-maa Turkin kanssa? Viisi pointtia

Suomalaiset taistelevat Isisiä vastaan Syyrian kurdien YPG-joukoissa: ”Erdoganin kannattajat lähettäneet tappouhkauksia”

Suomalaistaistelija löysi Syyrian Raqqasta Isisin mestaaman shakkipelin

 

X