Isäpuoli löi nahkavyöllä – Oikeudessa lapsen fyysinen kuritus tuomittiin: Pahoinpitelystä seurasi miehelle myös merkintä rikosrekisteriin

Jaa artikkeliLähetä vinkki
fyysinen kuritus
Suomeen tuli jo vuonna 1984 laki, joka kieltää lasten piiskaamisen ja fyysisen kurittamisen. Silti joissain perheissä tukistamista tai läimäyttelyä pidetään yhä tarpeellisena kurinpitokeinona, tai pelotteena. © istock
Oikeus on määritellyt lapsen fyysiselle kuritukselle jälleen uuden hinnan – jonka saa yhdestäkin läimäisystä.

Koivuniemen herra, isän kädestä, remelillä opetettu – nämähän olivat monen aiemman sukupolven yleisiä kasvatustapoja.

Kaikki muistanevat, että lasten fyysinen kuritus ei ole enää hyväksyttyä. Mutta harva tietää, että 1950-luvun kasvatusmenetelmien käytöstä saa uusimman oikeudentulkinnan mukaan myös ruman merkinnän rikosrekisteriinsä. Tämä todettiin taannoin Pohjois-Suomessa.

Kuusivuotiasta poikapuoltaan nahkavyöllä lyönyt mies sai ensin käräjillä syytteen pahoinpitelystä ja sitten 30 vuorokauden vankeustuomion.

Se määrättiin ehdollisena, koska isäpuolella ei ole aiempaa rikostaustaa.

Mies valitti tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen, ja siellä rangaistus vaihtui 60 päiväsakkoon. Päälle tulivat vielä korvaukset lapselle sekä kalliit oikeudenkäyntikulut. Nimikkeenä pysyi silti pahoinpitely – ja sellaisena se näkyy nyt miehen rikosrekisterissä.

Mies oli kiistänyt tekonsa ja vaatinut nimikkeen muuttamista lieväksi pahoinpitelyksi, varmaankin siksi koska kyseessähän oli kasvatuksellinen tarkoitus. Lapsihan oli ollut ”tottelematon”.

Esikoulun opettaja puuttui asianmukaisesti

Hovioikeus linjasi johdonmukaisesti, ettei selitys vetele. Oikeus muistuttaa päätöksessään, että teko on kohdistunut samassa taloudessa asuvaan lapseen apuvälinettä käyttäen, ja pahoinpitelystä on lisäksi aiheutunut mustelma eli ruhjevamma.

Teko ei liioin liittynyt hyväksyttäväksi katsottavaan lapsen rajoittamiseen, vaan kysymyksessä oli väkivaltainen rankaiseminen. Siitä syystä­ oli tuomittava tuntuva sakkorangaistus.

Mitä kotona sitten oli oikein tapahtunut?

Teon aikaan kuusivuotias poika ja hänen pikkuveljensä sekä äitinsä olivat asuneet vasta muutaman kuukauden ajan äidin uuden puolison luona.

Lastensuojeluilmoituksen ja tutkintapyynnön poliisille teki esikoulun opettaja, kun kuusivuotias oli näyttänyt eskarissa takapuolensa mustelmaa.

Poika kertoi, että isäpuoli oli käskenyt vanhan kansan menetelmien tapaan laskemaan housut kinttuihin ja läimäissyt sitten nahkavyöllä.

Seurasi poliisin ja sosiaaliviranomaisten tutkinta. Varmuudella pystyttiin todistamaan vain yksi pikaistuksissa tehty lyönti, mutta sekin on 2020-luvun oikeuskäytännössä täysin riittävä.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan viittä prosenttia peruskoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vanhempi on lyönyt, ravistellut, töninyt, tukistanut tai potkaissut. Se tarkoittaa 1-2 lasta koululuokkaa kohden. © istock

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan viittä prosenttia peruskoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vanhempi on lyönyt, ravistellut, töninyt, tukistanut tai potkaissut. Se tarkoittaa 1-2 lasta koululuokkaa kohden. © istock

Lapseen kajoamista ei katsota läpi sormien

Kun lastensuojelu teki tarkistuskäynnin perheen kotiin, poika pystyi näyttämään vyön, jolla häntä oli läimäisty.

Kyseessä ei ilmeisesti ollut ainutkertainen tapaus. Käräjä­selvityksen perusteella mies piti takapuolelle piiskaamista normaalina kurinpitona.

Mies itse perusteli tätä yhtä, todistettua tekoaan sillä, että kuusivuotias “oli valehdellut” hänelle, sekä syönyt jääkaapista perheen ruuaksi varattua makaronilaatikkoa luvatta. Isäpuoli oli kuulemma vasta herättyään hermostunut.

Hän kiisti pahoinpidelleensä kumpaakaan pojista, ja arveli mustelman tulleen vaikka puusta putoamisesta.

Episodi kertoo sen, etteivät ihmiset välttämättä tajua, että lasten fyysinen kuritus ja sen kieltävät lakipykälät otetaan nykyisin oikeudessa kuten pitääkin – tosissaan.

Lue myös: Lastensuojelu kaipaa tekoja – ”Suomessa valitettavasti edelleen ruumiillista kuritusta”

X