ISIS-naiset eivät ansaitse parempaa kuin muutkaan ulkomailla vaikeuksiin joutuneet suomalaiset, joita ei lennätetä kotiin – sanoo Suomen Punaisen Ristin entinen viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lehtitietojen mukaan syyrialaisella al-Holin leirillä on 11 suomalaista ISIS-naista ja heillä on mukanaan 33 lasta.
Lehtitietojen mukaan syyrialaisella al-Holin leirillä on 11 suomalaista ISIS-naista ja heillä on mukanaan 33 lasta. © Lehtikuva
Jos valtion piikki avataan ISIS-äideille, se pitää avata kaikille muillekin – myös Thaimaan vankiloissa huumetuomioita istuville maanmiehillemme, Laiho sanoo.

”Verenpaineeni nousi, kun luin oikeusoppineiden näkemyksen siitä, että valtiolla olisi velvollisuus organisoida ISIS-äideille ja lapsille erityiskuljetus kotiin”, Suomen Punaisen Ristin (SPR) neljä vuotta sitten eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho sanoo.

Laiho ihmettelee, mistä kumpuaa ajatus valtion velvollisuudesta kustantaa vaikeuksiin joutuneet kansalaiset takaisin kotimaahan.

Valtio ei koskaan toimi niin.

Konsulipalvelulaki tarkoittaa sitä, että Suomen edustustot ja konsulaatit voivat avustaa ihmisiä paikan päällä siirtymään turvallisempiin oloihin.

”Konsulikyyti on pelkkää legendaa, sillä valtio ei maksa kuluja. Ihmisten itsensä tai heidän omaisten pitää kustantaa tai jollan muulla tavalla organisoida Suomeen paluu”, Laiho sanoo.

Tuskallisia prosesseja

SPR on yksi järjestöitä, joka saa vuosittain useita avunpyyntöjä ulkomailla vaikeuksiin joutuneilta tai heidän omaisiltaan. SPR ratkaisee pyynnöt yhteistyössä ulkoministeriön konsuliosaston kanssa.

”Kokonaisharkinnan perusteella SPR saattaa kustantaa osan paluumatkan kustannuksista. Siinä katsotaan ihmisen tilannetta kokonaisuutena.”

Prosessit ovat Laihon mukaan omaisille monimutkaisia ja tuskallisia – ja kalliita.

Varsinkin sairastapauksissa pelkät lentokustannukset saattavat olla tähtitieteellisiä: paluulento kotiin, 100 000 euroa.

”On myös Thaimaan tai Indonesian vankiloihin joutuneita ihmisiä, joista omaisilla oli valtava huoli ja jotka olisi mahdollista kotiuttaa Suomeen vankilaan, jos omaisilla olisi millä maksaa, kuljettaa ja järjestää siirto.”

Useimmat SPR:n avustusta saaneet olivat liikenneonnettomuuksien uhreja.

Laiho ei muista SPR:n avustaneen kotiinpaluussa esimerkiksi yhtään huumetuomion saanutta.

ISIS-naiset eivät poikkeus

Laiho on eri mieltä kuin entinen työnantajansa SPR, Unicef ja Amnesty, joiden mielestä sekä ISIS-äidit että lapset pitäisi tuoda heti Suomeen.

Laihon mielestä ISIS-naisten tapaus pitää asettaa laajempaan kontekstiin, koska se on ennakkotapaus.

Hän muistuttaa, että ulkomailla on suomalaisnaisia hankalissa avioliitoissa ja muissa vaikeissa tilanteissa. Suomalaisia lapsia on kaapattu ulkomaille. Mitään valtiollista operaatiota ei kuitenkaan käynnistetä näissä tilanteissa.

Bosnian sodassa 1990-luvulla taisteli suomalaisia eri puolilla rintamalinjoja eikä silloin kukaan puhunut valtion kyydistä haavoittuneille palkkasotilaille.

”En ihan ymmärrä, miksi ISIS-naisiin pitäisi suhtautua poikkeuksellisesti. Al-Holin leirillä on kyllä hirvittävät olosuhteet. Mutta niin ovat myös Thaimaan tai Indonesian vankiloissa, ja niissäkin on suomalaisia.”

Kaikille sama kohtelu

ISIS-naisten suhteen tehdyillä päätöksillä tulee olemaan kauaskantoiset seuraukset.

”Jos valtio nyt lähtee kustantamaan ja järjestämään naisille kotiinkuljetusta, kaikille muillekin vaikeuksissa oleville pitää tehdä sama.”

Laiho kehottaa ajattelemaan tilannetta, jossa esimerkiksi Itä-Ukrainan venäläisten separatistien riveissä taisteleville suomalaisille tulisi vaikeuksia.

”Miten näihin Donbassin ja Donetskin palkkasotilaisiin pitäisi suhtautua? Kuljetettaisiinko heidät kotiin?”

Malttia ja kylmää harkintaa

Laiho on sitä mieltä, että ISIS-naisten lapset pitäisi saada leiriltä pois ilman äitejään ja toimittaa suomalaisten sukulaistensa hoiviin.

”Ymmärtääkseni he ovat halukkaita ottamaan lapset vastaan.”

Kun kuljetus tehtäisiin sukulaisten kustannuksella, kuvio menisi nykykäytännön mukaisesti.

Olemme ISIS-naisten myötä Laihon mielestä uuden tilanteen edessä ja sen takia toiminta pitäisi miettiä huolella.

Hän muistuttaa että tämä on yksi monimutkaisista asioista, joita maailmassa on paljon, ja joihin ei ole helppoja ratkaisuja.

”Siksi nyt tarvitaan malttia ja kylmää harkintaa, ei kärjistämistä tai mielipidevellomista. Ratkaisulla on laajakantoisia vaikutuksia tulevaisuuteen.”

Laiho luottaa siihen, että viranomaiset ja asiantuntija löytävät yhdessä oikean ratkaisun.

X