Isoäidin korulippaasta

Vintageasuun sopii mitä parhaiten samalta ajalta oleva koru. Vanhat korut piristävät tai juhlistavat myös nykypukeutumista. Niillä on helppo luoda asuun persoonallisuutta.

Korut jaetaan usein arvo- ja pukukoruihin. Jalometalli ja -kivikorut säilyttävät parhaiten arvonsa, mutta esimerkiksi kansainvälisten muotitalojen kuten Chanelin tai Diorin vanhat pukukorut voivat olla hyvin haluttuja. Ne ovat vintagea – kuten nykyään sanotaan.

Kohtele koruja oikein

Jotta korut säilyttäisivät arvonsa niitä tulee kohdella oikein. Sormukset kädessä ei kannata tehdä taloustöitä kuten tiskata tai leipoa, puutarhatöistä puhumattakaan. Saunaan mentäessä korut riisutaan. Käsivoidetta ei myöskään pidä levittää sormukset käsissä. Kiven alle jäänyt voide himmentää sen loiston.

Hyvä tapa on riisua korut samalla kun vaihtaa ylleen kotiasun.

Pue korut vasta sitten, kun meikki on valmis, hajuvedet ja hiuslakat lisätty, sillä etenkin helmet kärsivät niistä. Helmiä neuvotaan kuitenkin käyttämään, sillä ne tarvitsevat ihon kosteutta ja luonnollista rasvaa pysyäkseen loistavina. Holvissa tai lippaassa ne himmenevät ja ”kuolevat”. Helmiä suositetaan säilyttämään silkkipussissa.

Koruja, joiden kivi on alapuolelta näkyvissä, voi puhdistaa kotikonstein lämpimässä laimeassa tiskiainevedessä. Korujen annetaan ensin liota vähän aikaa ja sen jälkeen ne puhdistetaan pehmeällä hammasharjalla, huuhdellaan lämpimällä vedellä ja kuivataan. Puhdistukseen voi käyttää myös pumpulipuikkoa.

Huokoisia kiviä kuten turkoosia ei pidä pestä vaan pyyhkiä pehmeällä liinalla.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta esimerkiksi kultasepänliikkeestä.

Korut olisi hyvä säilyttää alkuperäisrasiassaan, sillä rasia voi nostaa korun arvoa ja auttaa valmistajan selvittämisessä. Missään tapauksessa koruja ei saa säilyttää sikin sokin lippaassa. Sormuksilla ja muilla koruilla pitäisi korulippaassa olla jokaisella oma lokeronsa, koska erikovuiset kivet voivat naarmuttaa toisiaan ja toisiinsa sotkeutuneita ketjuja on ikävä selvittää.

Kultasepänliikettä voi pyytää vaihtamaan helminauhan silkkilangan, sillä se voi venyä ja haurastua käytössä. Ammattilaisella on myös hyvä välillä tarkistuttaa korukiven kiinnitys ja varmistaa lukon pitävyys. Kultasepällä voi myös puhdistuttaa ja korjauttaa koruja.

Selvitä, jos mahdollista, myös perheen korujen entiset omistajat ja lahjoittajat. Kirjoita ne vaikka korurasiassa säilytettävälle lapulle. Hauska on myös tietää, missä tilaisuudessa ne on annettu. Tiedot lisäävät esineen tunnearvoa uuden polven omistajan mielessä.

1. Turkoosinvärisistä kivistä koottu kaulakoru 1950-luvulta 115 e, Old Times. Muoviset klipsikorvakorut 1960-luvulta 35 e, Dessein.
2. Björn Weckströmin hopeinen rintakoru, Muukalainen Iolla vuodelta 1969, 320 e, Old Times.
3. Horoskooppikoruja emalia ja messinkiä, 35 ja 55 e. Valmistaja ATOY (Tillander). Sodan aikana ei saanut valmistaa kultakoruja materiaalipulan vuoksi. Dessein.
4. Hopeiset päällystakin sisävuoriin kiinnitettävät nimikirjaimet 1900-luvun alusta. Niitä käytettiin osoittamaan kenelle juuri tämä musta pomppa kuuluu, 85 e, Dessein.
5. Messinkikoru, granaatteja ja helmiä, noin 1860–1880, 320 e, Dessein. Granaattisormus 14 karaatin kultaa, 95 e, Old Times. Rasia yksityinen.
6. Spektroliittiriipus ketjuineen 90 e, hopeaa, Helsinki 1949, Old Times. 
7. Mansikka- tai nuppuaiheinen rintakoru kullattua metallia ja emalia 1930-luvulta, 45 e, Dessein.
8. Svastika-kaiverruksin koristettu hopearintakoru Turku 1910, 65 e. Kilpimallinen on valmistettu Helsingissä 1887, 95 e. Molemmat Old Times.
9. Hopeinen rannekoru vuodelta 1975, 320 e, hopeasormus vuodelta 1974, 145 e. Molemmissa tiikerinsilmä. Dessein.
10. Lasikiviset vanhat korut voivat olla hyvin näyttäviä. Rintakoru kullattua metallia 1930-luvulta 55 e. Hopeasormus samalta ajalta 65 e. Molemmat Dessein.
11. Hieno vanha camé-rintakoru, aiheena amor ja psyche, 880 e. Kehys 14 karaatin kultaa 1950-luvulta, omistuskaiverrus, Itävalta. Dessein.

 Kuvat Seppo Saarentola

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti