Istutko koko työpäivän? Paikallaanolo aiheuttaa jo 1,5 miljardin kustannukset Suomessa

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Erkki Meriluoto
Päätoimittaja Erkki Meriluoto. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa.

Hiekoitussepelien siivous kävelyteiltä ja luonnon puhkeaminen hiljalleen kevään hiirenkorville ovat merkkejä, jotka saavat ajatukset vaatimaan pienelle lenkille lähtöä.

Säännöllisesti kuntoileva iloitsee hölkkään kuluvien aikojen paranemisesta, mutta myös rauhallisemmin liikkuvalle on luvassa palkinto: kirkkaampi mieli ja lisää virtaa loppupäivään.

Liikunnan iloissa ja hyödyissä ei sinällään ole mitään uutta. Suomen kaltaisessa neljän vuodenajan maassa havahdus ulkoilun lisäämiseen vain korostuu herkemmin, kun aurinko vihdoin alkaa lämmittää.

Uutta ei ole myöskään liikunnan vaikutus kansanterveyteen – ja sitä kautta kansansairauksien hoitokustannuksiin. Sen sijaan summan suuruus voi tulla yllätyksenä.

Liikkumattomuuden kustannukset tuovat miljardilaskun

UKK-instituutti on tehnyt päivitetyt laskelmat siitä, mikä on suomalaisten paikallaanolon kustannus. Päivittäinen yhteensä yli kahdeksan tunnin istuminen, loikoilu ja makaaminen valveil­laoloaikana aiheuttaa noin 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset.

”Suurin yksittäinen paikallaanolon kustannus syntyy työkyvyttömyyseläkkeiden muodostamista tuottavuuden menetyksistä. Sen kustannus on lähes 700 miljoonaa euroa vuodessa”, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Reippaan ja rasittavan liikunnan puute lisäävät riskiä tyypin 2 diabetekselle ja masennukselle.

Kun laskelmissa huomioidaan kroonisista kansansairauksista aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset, sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, tuloverojen menetys ja työttömyysturvaetuudet, kipuaa summa peräti 3,2 miljardiin.

Lue myös: Kävely kannattaa! Näin reipas käveleminen vaikuttaa terveyteesi – Lue 12 vinkkiä

Lähde kaverin tueksi

Numerot ovat numeroita. Kansanterveyden vaalimisesta syntyviä kustannuksia ei tietenkään voisi kokonaan välttää, vaikka kaikki alkaisivat liikkua yhtäkkiä suositusten mukaan.

Tärkeintä olisi tuoda liikkumisen ilo kaikkien saataville – etenkin tyypin 2 diabetestä tai metabolista oireyhtymää sairastaville. Kynnys liikunnan lisäämiseen voi olla monelle korkea, jos siitä on vastuussa vain itse. Juttuseuran tarjoaminen kävelylenkille on arvossaan ja taklaa samalla myös yksinäisyyttä.

Otetaan askel kaverin tueksi!

Lue myös: 40-vuotiaan miehen kuntoprojekti – Näin muutos näkyi kehossa ja mielessä, kun istumatyöläinen veti lenkkitossut jalkaan

X