Koituuko muovi Itämerenkin kohtaloksi? Itämerta ei saada siistiksi tavoiteajassa eli vuoden 2020 loppuun mennessä

Suomen rannoille kertyvästä roskasta jopa 90 prosenttia on muovia. Merenhoitosuunnitelman mukaan Itämeren kunto pitäisi olla hyvä vuonna 2020, mutta tutkijoiden mukaan tavoite ei toteudu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen rannoille kertyvästä roskasta jopa 90 prosenttia on muovia. Merenhoitosuunnitelman mukaan Itämeren kunto pitäisi olla hyvä vuonna 2020, mutta tutkijoiden mukaan tavoite ei toteudu.
(Päivitetty: )
Teksti:
Lotta Sillanmäki

Maailman meriin kertyy valtavat määrät muoviroskaa, eikä Itämeri ole poikkeus. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan tilanne on kuitenkin parempi kuin Tyynellä valtamerellä tai Atlantilla.

”Itämeressä ei ole sellaisia jätepyörteitä, joita on nähty valtamerissä”, merenhoidon vanhempi tutkija Sanna Suikkanen kertoo.

Merissä voi olla tulevaisuudessa muovia kuin ruotsinlaivan pallomeressä

Muovin tuotanto tuplaantuu jokaisella vuosikymmenellä. Jos muutoksia ei tehdä, vuonna 2050 merissä voi olla enemmän muovia kuin kalaa.

Roskan määrää Itämeressä seurataan pääasiassa vapaaehtoisvoimin, joten seurannassa keskitytään rantoihin. Helsingissä rannoille kertyvästä roskasta 90 prosenttia on muovia.

Erikoistutkija Outi Setälä kertoo, että valtaosa roskista on kuitenkin meren pohjassa.

”Roskista on olemassa vain kappalemääräarvioita. Itämeren pohjan roskista on tietoa meren eteläosista, missä niitä seurataan kalakantojen seurannan yhteydessä. Näiden tietojen pohjalta on arvioitu, että Itämeren pohjassa on noin 60-80 roskaa neliökilometrillä.”

Ympäristökeskuksen tutkijoiden mukaan roskien määrä Itämeressä on todennäköisesti kasvanut. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida, sillä roskatilannetta on seurattu säännöllisesti vasta vuodesta 2012 lähtien. Sen vuoksi nykyisessä merenhoitosuunnitelmassa ei ole tarkkoja arvioita roskaantumisen tilasta tai tavoitteista.

”Monet muistelevat, että 1970-luvulla roskia oli enemmän, mutta silloin oli kyse suurista roskista. Nykyään ongelmana on enemmän mikromuovit,” merenhoidon tutkija Sanna Suikkanen kertoo.

Mitä mikromuovi on?

Alle 5 millistä muovijätettä kutsutaan mikromuoviksi. Isot muoviroskat hajoavat luonnossa mikromuoviksi, mutta sitä päätyy meriin myös esimerkiksi kosmetiikasta, vaatteista ja liikenteestä.

”Suurin osa kosmetiikan muovista jää onneksi jätevedenpuhdistamoihin. Mereen päätyy mikromuovia myös synteettisiä kuituja sisältävien vaatteiden pesusta”, Sanna Suikkanen selittää.

Liikenteen hiilidioksidipäästöistä puhutaan paljon, mutta autot saastuttavat myös muilla tavoin. Kuluvista autonrenkaista irtoaa mikromuovia hulevesiin, joita ei Suomessa juurikaan käsitellä. Viemärikaivoista mikromuovia sisältävä vesi kulkeutuu suoraan mereen.

Mikromuovit voivat itsessään olla myrkyllisiä tai ympäristön myrkyt voivat imeytyä muoviin. Muoviroska on haitallista etenkin meriympäristön eläimille.

­­”Eläimet saattavat syödä niin paljon mikromuovia, etteivät ne pysty enää syömään mitään muuta ja lopulta kuolevat ravinnonpuutteeseen.”

Pohjanmeren puolella linnut ovat olleet vaikeuksissa muoviroskien takia.

”Merilinnut tukehtuvat roskiin tai sotkeentuvat niihin, eivätkä pysty enää lentämään. Itämeressä ongelmat ovat vähäisempiä, mutta tilannetta täytyy seurata”, Suikkanen kertoo.

Suomen merenhoitosuunnitelman ympäristötavoitteet eivät toteudu

Euroopan unioni velvoittaa jäsenmaitaan laatimaan merenhoitosuunnitelman. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2015 Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosille 2016-2021. Toimenpideohjelmassa vähennetään meriympäristöön kohdistuvia haittoja ja parannetaan merten tilaa.

Tavoitteena on, että meriympäristön hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Hyvän tilan määritelmään kuuluvat esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden ylläpito, ekosysteemin turvaaminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen.

Sanna Suikkasen mukaan Itämerta ei saada kuntoon tavoiteajassa.

”Aikataulut aina vähän elävät, joten Itämeren tila tuskin on hyvä vielä vuonna 2020. Olemme laatineet roskien osalta ympäristötavoitteita, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2024 mennessä.”

Meriroskahaaste etsii ratkaisuja Itämeren suojeluun

Suomen ympäristökeskuksen Meriroskahaaste-kilpailulla etsitään keinoja vähentää Itämeren roskaantumista. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 93 ideaa, joista on nyt valittu 10 lupaavinta ideaa finaaliin. Kesän aikana ideoita kehitetään ja voittajat julkistetaan elokuussa 2018.

Parhaille ratkaisuehdotuksille on luvassa muhkea voittosumma, yhteensä 32 000 euroa. Tämä voidaan jakaa yhdelle tai useammalle ratkaisulle tuomariston päätöksellä.

”Monet kilpailuun tulleista ehdotuksista ovat jo lähes valmiita tuotteita. Ideat tarvitsevat vain viimeisen potkun, jota me tarjoamme rahallisen tuen ja verkostojen kautta”, merenhoidon tutkija Sanna Suikkanen kertoo.

Finalistit pyrkivät esimerkiksi kehittämään muoville korvaavia materiaaleja, ratkaisemaan mikromuoviongelmaa ja parantamaan ympäristötietoisuutta.

Suurin osa rannoille jätetyistä roskista on muovia.

Roskat luonnossa aiheuttavat paljon haittaa eläimille. © Kristiina Kurronen / Otavamedia

Suikkanen on ollut mukana järjestämässä meriroskahaastetta. Hänen mielestään ympäristötietoisuutta lisäävät kampanjat ovat hyödyllisiä.

”On hyvä, että asiaa nostetaan näkyville, niin ihmiset alkavat miettiä omaa muovinkäyttöään ja pyrkivät vähentämään sitä. Pienillä arjen valinnoilla voi vaikuttaa, kuten jättämällä muovikassin ottamatta kaupassa.”

Kampanjoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että muovia ei enää käytettäisi lainkaan.

”Olemme niin muovin ympäröimiä, että emme pysty luopumaan siitä kokonaan.”

Itämeren siivoustalkoisiin tarvitaan kaikkien osallistumista

EU ja ympäristöjärjestöt pyrkivät parantamaan merien tilaa, mutta jokainen voi myös itse vaikuttaa siihen Itämeren siisteyteen. Tutkija Sanna Suikkanen ohjeistaa lajittelemaan roskat oikein, eikä niitä saa jättää luontoon.

”Esimerkiksi tupakan tumppeja ei pitäisi jättää kaduille, sillä ne päätyvät sadevesien mukana viemäreihin ja pahimmassa tapauksessa mereen. Niissä on muovia ja myrkyllisiä kemikaaleja, jotka ovat ympäristölle haitallisia.”

Meriympäristöä voi suojella myös vähentämällä yksityisautoilua ja suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota. Lihatuotanto kuormittaa ravinteillaan Itämerta. Tutkijoiden mukaan ravinnekuormitus on edelleen Itämeren suurin ongelma.

Lisäksi vaatteiden materiaaleihin ja huoltoon on syytä kiinnittää huomiota. Suikkanen kehottaa miettimään, minkälaisia vaatteita ostaa, kuinka kauan niitä käyttää ja kuinka usein pesee.

X