Itsepalvelukassat vetävät puoleensa myymälävarkaita – Hävikistä 800 miljoonan euron lisälasku vuodessa kauppiaille

Jaa kaverilleTilaa Seura
Elintarvikkeiden vähittäismyynnissä syntyy eniten hävikkiä.
© iStock
Myymälävarkaudet aiheuttavat merkittävää hävikkiä vähittäismyyjille. Liikkeisiin kohdistuneet murtovarkaudet vähenevät, mutta myymälävarkaudet lisääntyvät.

Tuoreen tutkimuksen mukaan hävikistä johtuvat tappiot maksavat eurooppalaisille vähittäismyyjille yli 49 miljardia euroa vuodessa, mikä on yli kaksi prosenttia vähittäiskauppa-alan vuosittaisesta liikevaihdosta.

Summa vastaa myös Euroopan neljänneksi suurimman vähittäismyyjän kokonaisliikevaihtoa.

Tutkimuksessa mukana olleen Checkpoint Systemsin myyntijohtaja Karri Wiheriäkoski on tilanteesta huolissaan.

”Ei pidä suhtautua kevyesti siihen, että hävikki vastaisi liikevaihdoksi muutettuna Euroopan neljänneksi suurimman vähittäismyyjän liikevaihtoa. On äärimmäisen huolestuttavaa, että muutamien teoilla voi olla huomattava taloudellinen vaikutus yrityksiin ja työntekijöihin”, Wiheriäkoski sanoo.

Varkauksia tapahtuu enemmän myymälöissä, joissa asiakas voi valita itsepalvelukassan

Perinteisesti myymälähävikiksi mielletään vanhentuneet ja muuten vaurioituneet jätteeksi päätyneet tuotteet. Todellisuudessa myös varastetuilla tuotteilla on merkittävä osa hävikin syntyyn.

Itsepalvelukassojen yleistyminen näyttäisi lisäävän hävikkiä eli käytännössä myymälävarkauksia. Euroopassa suurin hävikki tulee nimenomaan elintarvikkeiden vähittäismyynnissä, missä myös itsepalveluun perustuvat pikakassat ovat yleisiä.

Ruokakaupasta varkaiden matkaan lähtevät alkoholijuomat, juustot, liha, makeiset ja kalasäilykkeet.

Vaatealalla hävikki on reilun prosentin luokkaa ja urheilutarvikealalla alle prosentin.

Elektroniikkaliikkeistä varastetaan eniten matkapuhelimia ja niiden oheistarvikkeita, mutta alan kokonaishävikki on pienin.

Myös kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alalla hävikkiä syntyy vain 0,5 prosentin verran.

Varas toimii ”ota ja juokse” -periaatteella

Kameravalvonnasta ja vartioista piittaamatta varkaat käyttävät edelleen eniten ”ota ja juokse” –taktiikkaa.

Valvontaa pyritään hämäämään myös foliolla vuoratuilla laukuilla, jotka estävät varashälyttimien normaalin toiminnan.

Myymälävarkauksien ohella myös työntekijöiden tekemät varkaudet ja petokset ovat yleisimpiä rikolliseen toimintaan perustuvia hävikin aiheuttajia.

Myös kehittyneemmät sisäiset petokset, kuten kuitti-, palautus- ja kanta-asiakaskorttipetokset, ovat nousussa.

Suomessa tappiot ovat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa – Ruotsissa jopa 2 miljardia

Suomessa myymälä- ja murtovarkauksien riski on suurimmillaan Länsi-Suomessa ja Helsinki-Uusimaan alueella.

Hävikistä johtuvien tappioiden kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 800 miljoonaa euroa eli 145 euroa suomalaista kohden. Ruotsissa kustannuksia tulee peräti 2 miljardia euroa, mutta kuitenkin vain 195 euroa henkeä kohden.

Sekä Suomessa että Ruotsissa vähittäismyynnin keskimääräinen hävikki on ollut vuosina 2015–2017 reilun prosentin verran liikevaihdosta.

X