”Näin suurta eriarvoisuutta suomalaisen on vaikea käsittää” – Kaliforniaan kotiutunut muusikko Jaakko Manninen on itse todistanut, miksi Black Lives Matter -liikkeen vaatimuksia tulisi kuunnella

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jutty Ranxin Justin Taylor on Jaakko Manniselle kuin perhettä. Bändikavereitaan kuuntelemalla Manninen on oppinut näkemään, mitä ei-valkoisiin ihmisiin kohdistuva rasismi on.
Jutty Ranxin Justin Taylor on Jaakko Manniselle kuin perhettä. Bändikavereitaan kuuntelemalla Manninen on oppinut näkemään, mitä ei-valkoisiin ihmisiin kohdistuva rasismi on. Kuva: Santi Fox
Jaakko Manninen lähti Yhdysvaltoihin tavoittelemaan unelmaa, jonka hän huomasi olevan osalle kansaa lähes mahdoton saavuttaa. Nyt hän kertoo, millaista väestöryhmien välistä eriarvoisuutta hän on kymmenessä vuodessa maassa todistanut.

Suomalainen Jaakko Manninen on nähnyt Yhdysvalloissa kymmenen vuoden aikana läheltä, miksi Black Lives Matter –liikkeen vaatimuksia kannattaisi kuunnella. Suomessa kasvaneena häneltä vei silti vuosia tajuta, että poliisiväkivalta on vain jäävuoren huippu, syvälle juurtuneen eriarvoisuuden äärimmäinen ilmentymä.

Kun Manninen lähti Kaliforniaan, hänellä oli jonkinlainen käsitys siitä, ettei mustia amerikkalaisia kohdella samanarvoisina valkoisiin kansalaisiin nähden.

Mielikuva meni pian muuton jälkeen kuitenkin uusiksi. Jaakko Manninen ei nimittäin ollut ymmärtänyt amerikkalaisen rasismin mittakaavaa.

”Kun istuin autossa mustan bändikaverin kanssa, se todennäköisyys tulla pysäytetyksi oli huikean korkea. Jossain vaiheessa tajusin, että tämä ei ole enää sattumaa. Poliisi on aina aggressiivinen, mutta kierroksia on heti kaksikymmentä kertaa enemmän, jos autossa on tummaihoinen kaveri. Meidät otetaan autosta ulos aseen kanssa, autosta avataan ja revitään irti kaikki, mikä lähtee, seisotetaan auton takana puoli tuntia ja uhkaillaan.”

Jaakko Manninen on kyllä todistanut ystäviensä rasistista kohtelua myös Suomessa. Kiertäessään bändinsä Beats and Stylesin kanssa keikoilla, eräällä paikkakunnalla bändin jäsen, Charles Salter, kehotettiin viemään hotellille autolla.

”Tilanne on todella ladattu, ei mitenkään piilotettu”

Kulkeminen jalan torin läpi ei keikanjärjestäjien mukaan ollut tummaihoiselle laulajalle turvallista. Mittakaava on Yhdysvalloissa kuitenkin eri.

”Tilanne on todella ladattu, se ei ole mitenkään piilotettu. Sen tajuaa vasta, kun on asunut täällä pidempään ja on sisällä tässä yhteisössä.”

Rasismi ja eriarvoisuus ovat ongelma valtaosan amerikkalaisista mielestä. Kuvassa Black lives matter -mielenosoittajia New Yorkissa vuonna 2016.

Rasismi ja eriarvoisuus ovat ongelma valtaosan amerikkalaisista mielestä. Kuvassa Black lives matter -mielenosoittajia New Yorkissa vuonna 2016. Kuva: Joel Carillet

George Floydin kuolema oli viimeinen pisara meressä, joka tulvii nyt yli

Amerikkalaisen poliisin etenkin mustiin kohdistama väkivalta on aiheuttanut laajoja mielenosoituksia ympäri Yhdysvaltoja ja maailmaa. Näiden mielenosoitusten surulliseksi ikoniksi on noussut 46-vuotias afroamerikkalainen George Floyd, joka tukehtui kuoliaaksi poliisin rajujen otteiden seurauksena.

Floydin kuolema oli kuitenkin vain pisara meressä. Poliisiväkivallasta on puhuttu Amerikassa ainakin vuodesta 1991 lähtien, kun poliisi pahoinpiteli silloin 25-vuotiaan Rodney Kingin henkihieveriin. Kingin tapauksen jälkeen vastaavia protesteja on noussut tasaisesti muutaman vuoden välein.

Protesteissa ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan poliisiväkivallasta, vaan ne kietoutuvat myös laajemmin amerikkalaisen oikeusjärjestelmään pesiytyneen eriarvoisuuden ympärille.

Chicagon Black Lives Matter -liike on vaatinut muun muassa, että kaikki tutkimattomat tapaukset, joissa poliisin toiminta on johtanut kansalaisen kuolemaan, avataan uudestaan.

Chicagon Black Lives Matter -liike on vaatinut muun muassa, että kaikki tutkimattomat tapaukset, joissa poliisin toiminta on johtanut kansalaisen kuolemaan, avataan uudestaan. Kuva: Alexander Gouletas

Black Lives Matter -liike sai alkunsa jo 2013, kun naapurustoja vahtivaan katupartioon kuulunut siviili, George Zimmerman, ampui aseettoman afroamerikkalaisen teinin, Treyvon Martinin, mutta Zimmerman vapautettiin syytteistä. Myös poliisit ovat useimmiten selvinneet kansalaisten kuolemiin johtaneista teoista ilman syytteitä tai rangaistuksia.

Amerikkalaisen tilastoviranomaisen mukaan poliisi surmaa pidätystilanteissa runsaat 1 200 ihmistä vuodessa. Keskimäärin mustilla on kolminkertainen todennäköisyys kuolla poliisin käsissä verrattuna valkoiseen kansalaiseen.

Osavaltioiden välillä on myös isoja eroja: Oklaholmassa asuvalla amerikkalaisella riski kuolla poliisiväkivallan seurauksena on kuusinkertainen Georgiassa asuvaan nähden. Eniten suhteessa väkilukuun poliisi tappaa Alaskassa ja Utahissa.

Amerikkalainen unelma on lopulta vain harvojen unelma

Kun Jaakko Manninen muutti Kaliforniaan, hän lähti sinne unelman perässä. Työt musiikki- ja elokuvabisneksessä vastasivat sitä amerikkalaista unelmaa, joka on myyty maailmalle niin tehokkaasti, että se tunnetaan hyvin Suomessakin.

”Huomasin pian, että se unelma on todella eksklusiivinen, se ei ole kaikille mahdollinen. Täällä epäoikeudenmukaisuus on niin syvää, että se on mustille amerikkalaisille läsnä jokaisessa päivässä, jokaisessa sekunnissa. Näin suurta eriarvoisuutta voi suomalaisen olla vaikea käsittää.”

Unelmien murentuminen tai rakentuminen alkaa Yhdysvalloissa jo syntymässä. Asema sosio-ekonomisessa järjestelmässä määrää pitkälti sen, saako hyvää terveydenhoitoa, koulutusta tai töitä.

”Tässä se raja vedetään, vuokralla asuvan ja omistavan luokan väliin.”

Koulujen rahoitus on sidottu kiinteistöveroon, mikä tarkoittaa sitä, että alueilla, joissa ihmiset omistavat kalliita asuntoja, on paremmat koulut. Siellä missä ihmiset asuvat vuokralla ja asunnot ovat halpoja, käytetään koulutukseen oppilasta kohden paljon vähemmän dollareita.

Vaikka osavaltiot tasoittavat kiinteistöveron tuloja suuntaamalla kouluille ylimääräistä rahoitusta, koulujen erot ovat silti valtavia.

Se, myöntääkö pankki lainaa, ratkaisee, millaiset mahdollisuudet perheen lapsilla on pyrkiä elämässään eteenpäin.

”Kun itse ostin talon Etelä-Kaliforniasta, tajusin, että tässä se raja vedetään, vuokralla asuvan ja omistavan luokan väliin. Se millaista koulutusta saat, näkyy myöhemmin työelämässä. Lopulta kaikki on rahasta kiinni, ja tutkimuksissa on havaittu, että ihonväri vaikuttaa yhä siihen, saatko lainaa vai et.”

Valkoiselle talolle johtava tie nimettiin Washingtonissa Black Lives Matter -liikkeen mukaan.

Valkoiselle talolle johtava tie nimettiin Washingtonissa Black Lives Matter -liikkeen mukaan. Kuva: Anthony Peltier

Enää ei riitä, että ei itse aiheuta syrjintää

Vaikka poliisiväkivallasta ja eriarvoisuudesta on Yhdysvalloissa puhuttu ainakin kolme vuosikymmentä, tällä kertaa siinä on jotain poikkeuksellista.

Ensimmäistä kertaa amerikkalainen yhteiskunta vastaa protesteihin näin laajalla solidaarisuudella.

”Keskustelua on yritetty kääntää turvallisuusuhkiin, kun jotkut ihmiset käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja ryöstelevät mielenosoitusten aikana. Trump on esiintynyt lain ja järjestyksen presidenttinä ja yrittänyt levittää salaliittoteorioita antifasisteista. Mutta se ei ole onnistunut.”

Amerikassa vallitsee Mannisen mukaan nyt positiivinen energia, ja myös valkoiset ihmiset ovat heränneet siihen, että ei riitä, ettei aiheuta itse syrjintää, vaan sitä pitää aktiivisesti vastustaa.

Kyselytutkimukset vahvistavat Mannisen havainnon: Monmouthin yliopiston kyselyssä 76 prosenttia amerikkalaisista sanoi pitävänsä rasismia ja eriarvoisuutta suurena ongelmana. Valkoisista amerikkalaisista 55 prosenttia piti protestien taustalla olevaa suuttumusta ymmärrettävänä. Suurinta ymmärrys oli mustien amerikkalaisten (69 prosenttia) ja muiden vähemmistöryhmien keskuudessa (58 prosenttia).

Sama mieliala on tarttunut ihmisiin myös Yhdysvaltojen ulkopuolella, sillä tukimielenosoituksia on järjestetty ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Samalla yhteiskunnat ympäri maapalloa ovat alkaneet keskustelemaan niistä rasistisista käytännöistä ja teoista, joita kussakin yhteiskunnassa esiintyy.

Jaakko Mannisen mukaan Jutty Ranxin jäsenet Justin Taylor ja Ryan Malina, ovat hänelle kuin perhettä.

Jaakko Mannisen mukaan Jutty Ranxin jäsenet Justin Taylor ja Ryan Malina, ovat hänelle kuin perhettä. Kuva: Saana Koivusalo

Amerikassa keskustelu ja kansalaisilta tullut paine on johtanut esimerkiksi siihen, että Floydin kuoleman aiheuttaneet poliisit ollaan asettamassa syytteeseen.

Lisäksi Yhdysvalloissa keskustellaan siitä, pitäisikö esimerkiksi huumeisiin ja kodittomuuteen liittyviä tehtäviä siirtää poliisilta sosiaalityön piiriin. Näin ihmiset saisivat paremmin tarvitsemaansa apua, eikä poliisin tarvitsi hoitaa kaikkea maan ja taivaan välillä.

Muuttuuko Amerikka nyt?

Kuinka paljon amerikkalainen yhteiskunta lopulta muuttuu, nähdään vasta pidemmän ajan kuluessa. Yhdysvallat on voimakkaasti jakautunut maa, eikä kasvava tuki ei-valkoisten kansalaisten ihmisoikeuksille tarkoita, etteikö se osa kansaa, joka haluaa pystyttää muureja ja vaalia vanhaa järjestelmää, eläisi ja voisi hyvin.

Pallo on kuitenkin nyt aidosti ilmassa, sillä merkittävä osa valkoisista amerikkalaisistakin on ymmärtänyt, että heidän täytyy avata suunsa.

”Olen itse yrittänyt tukea ja lukea, opiskella näistä asioista, muuttaa oman asenteeni. Ja näyttää positiiviselta, että nyt tullaan ensimmäistä kertaa näkemään muutosta.”

Yhden parhaista vinkeistään Jaakko Manninen on saanut bändistä Jutty Ranxin laulajalta, Justin Taylorilta: on tärkeää puhua rasismista myös niille ihmisille, jotka eivät näe sitä. Ja puhua kannattaa ymmärrettävästi, sanoilla, jotka toinen kykenee ottamaan vastaan.

Lue myös: Tappouhkaus oli liikaa – Äiti käski Suldaan Said Ahmedia jättämään politiikan

Black Lives Matter- tukimielenosoitus Montrealissa, Kanadassa, heinäkuussa 2016. 

Black Lives Matter- tukimielenosoitus Montrealissa, Kanadassa, heinäkuussa 2016.  Kuva: Josie Desmarais

X