Jaakon päivä -salaisuudet – mistä on varastettu Kolera-altaaseen heitettävä kylmä kivi

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää järveen kylmän kiven, ja vedet viilenevät. Hiukan lyhempää perinnettä edustaa Jaakko Koskinen, joka heittää Kolera-altaaseen erittäin kylmän kiven. Entä tiesitkö, kuka oli Jaakko Kivi?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jaakko heittää veteen kylmän kiven, mutta mitä heittää Epätieteellinen Seura?

Vanhan uskomuksen mukaan Jaakko heittää järveen kylmän kiven, ja vedet viilenevät. Hiukan lyhempää perinnettä edustaa Jaakko Koskinen, joka heittää Kolera-altaaseen erittäin kylmän kiven. Entä tiesitkö, kuka oli Jaakko Kivi?
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Ollikainen

1. Pyhä Jaakob

Kaikkien Jaakkojen kantaisä on Raamatun Pyhä Jaakob, Jeesuksen opetuslapsi ja Sepedeuksen poika. Jaakon päivä 25. heinäkuuta on myös Pyhän Jaakobin muistopäivä.

Jeesuksella oli kaksi Jaakob-nimistä opetuslasta, joista Sepedeuksen poika on se vanhempi. Raamatun mukana Jaakob oli veljensä Johanneksen kanssa selvittelemässä verkkojaan, kun Jeesus pyysi heitä seuraajikseen.

Jaakobin kerrotaan tehneen Jeesuksen kuoleman jälkeen lähetystyötä Espanjassa. Kotiinpaluun jälkeen kuningas Herodes Agrippa (jota ei pidä sekoittaa isoisäänsä Herodes Suureen, Jeesuksen syntymäaikaiseen Juudean kuninkaaseen) mestautti hänet. Perimätiedon mukaan Jaakobin ruumis vietiin Espanjaan ja haudattiin Santiago de Compostelan katedraaliin. Keskiajalla pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan oli yksi kolmesta reitistä, jolla sai kaikki syntinsä anteeksi.

Pyhiinvaeltajat ottivat matkalleen mukaan kiven, joka vaelluksen päätteeksi heitettiin pois synneistä vapautumisen merkiksi.

Kaikkien Jaakkojen kantaisän Pyhän Jaakobin ruumis vietiin Espanjaan ja haudattiin Santiago de Compostelan katedraaliin. © Colourbox

2. Kivenheittopäivä siirtyi

Tänä kesänä Jaakon heittämällä kylmällä kivellä ei liene juuri merkitystä – eiväthän vedet ole oikein ehtineet lämmetäkään.

Yleensä uimavesi on näihin aikoihin parahultainen, eikä se kovin äkkiä pääse kylmenemään. Ilmatieteenlaitoksen mukaan pitkän ajan tilastoissa on kuitenkin nähtävissä lämpötilojen taite kohti viileämpiä säitä. Pintavesien lämpötilan lasku ajoittuu kuitenkin selkeämmin elokuun alkuun.

Vanha kansa ei kuitenkaan ollut kylmien kiviensä kanssa aivan väärässä. Ensinnäkin uskomus on syntynyt aikana, jolloin ilmasto oli nykyistä kylmempi. Toisekseen Ruotsi-Suomessa puljattiin päivämäärien kanssa 1700-luvulla, kun siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen: vuonna 1753 hypättiin kalenterissa yksitoista päivää eteenpäin. Siten alkuperäinen kivenheittopäivä olisi nykyisin oikeasti Salmen päivä eli 5. elokuuta.

3. Vieläkin kylmempi kivi

Suomen Epätieteellinen Seura on jo vuodesta 1995 heittänyt Helsingin Kauppatorin Kolera-altaaseen oman kylmän kivensä. Vuosien mittaan altaaseen on seuran antamien epätieteellisten tietojen mukaan lentänyt muun muassa laavakivi, avaruuskivi ja ulkoavaruuden kääpiöplaneetta.

Perinteen on aloittanut seuran puheenjohtaja Jaakko Koskinen. Tavoitimme Koskisen maanantaina puhelimitse, kun hän odotteli pitsalähetystä. Koskinen kertoi heittävänsä Kolera-altaaseen tänä vuonna erittäin kylmän kiven.

”Älä kerro kenellekään, mutta se on pöllitty Eduskuntatalon kellarista”, Koskinen sanoo.

Kivi on Koskisen mukaan viilennetty kontulalaisen jäätelötehtaan kylmiössä. Ennen heittämistä kiven ympärille sidotaan naru, jolla se voidaan vetää altaasta takaisin ja edelleen palautettavaksi Eduskuntataloon ennen kansanedustajien kesäloman päättymistä.

”Muuten lainsäädäntö menisi mönkään, kun eduskunta istuu vinossa”, Koskinen perustelee.

Epätieteellinen Seura heittää erittäin kylmän kiven Kolera-altaaseen 25.7.2017 kello 12. Seura palkitsee sata ensimmäistä katsojaa jäätelöllä.

Suomen Epätieteellinen Seura hyväksyy jäsenikseen varttuneita ylioppilaita, jotka ovat täydellisen tietämättömiä ainakin joltakin alalta.

Suomen Epätieteellinen Seura heittää Jaakon päivänä Kolera-altaaseen erittäin kylmän kiven. © JUHO HEIKKINEN/KUVARYHMÄ/SKOY

4. Jaakko Kivi

Jaakko on ollut Suomessa tasaisen suosittu etunimi, ja on edelleen. Tämän vuosituhannen puolella yli 6 000 suomalaista poikavauvaa on saanut Jaakon yhdeksi etunimekseen. Jaakkoja riittää kiviä nakkelemaan siis jatkossakin.

Yksi lähihistorian unohdetuista Jaakoista oli sukunimeltään Kivi. Jaakko Kivi (1892-1983) oli metallityömies ja kommunistipoliitikko, joka toimi sotien jälkeen aktiivisesti Metallityöväen Liitossa.

Sotien välisenä aikana Jaakko Kivi oli yksi Suomen Kommunistisen Puolueen johtohenkilöistä, joka tuomittiin seitsemäksi vuodeksi kuritushuoneeseen vuonna 1928. Talvisodan Kivi piileskeli maan alla, ja jatkosodan hän vietti turvasäilössä, toisin sanoen vankilassa.

Melko kylmää kyytiä sai Jaakko.

 

X