Jäikö tiemaksu maksamatta? Euroopassa autoilijalle voi rapsahtaa siitä satojen eurojen sakot – Näin sakotuskäytännöt vaihtelevat eri maissa

Mikael ajaa ystävineen pitkin Slovenian vuoristoteitä ja lähestyy Itävallan rajaa. Sen tuntumassa näkökenttään ilmestyy tiukannäköisen poliisin hahmo. Auto pysäytetään ja Mikael saa kuulla, että häntä odottavat 300 euron sakot. Autosta puuttuu tiemaksutarra, jota ilman hän ei saa ajaa.

Poliisi kuitenkin toteaa, että sakkosumma voidaan tiputtaa puoleen, jos se maksetaan nyt heti. Käteinen tai kortti käy. Kaveriporukka kokoaa 150 euroa ja pääsee jatkamaan rajan yli.

Tilanne kuitenkin kummastuttaa – toimiko poliisi oikein, ja miksei missään mainita vaadituista tarroista?

Tiemaksutarran puuttumisesta Sloveniassa sakot jopa 800 euroa

Sloveniassa, kuten monissa muissakin Euroopan maissa, moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden käyttö on maksullista.

Maksutapa riippuu kuitenkin autosta. Alle 3,5 tonnin painoisiin autoihin kuljettajan täytyy hankkia tiemaksutarra. Sen suuremmilta ajoneuvoilta maksu peritään ajetun matkan pituuden mukaan.

Tarran hankkiminen on automatkailijan omalla vastuulla. Hankalaa se ei ole, mutta jos tarravaatimuksia ei selvitä etukäteen, voi reissun päällä riskeerata isojenkin summien sakot.

Keston saa matkailija valita itse. Tarjolla on eri pituisia tietarroja viikosta 14 kuukauteen.

Esimerkiksi viikon pituinen tarra on voimassa seitsemän peräkkäistä ostajan ilmoittamaa päivää. Vuoden tarra taas on voimassa 14 kuukautta.

Sloveniassa tarran voi ostaa rajojen lähellä olevilta huoltoasemilta, tupakkakioskeista ja AMZS:n toimistosta. Jos sellaista ei kuitenkaan hanki, voi automatkailijalle ropsahtaa rangaistuksena 300–800 euron sakot.

Sakotuskäytännöt vaihtelevat Euroopassa – Sakkoja saa alentaa ja vaatia käteismaksua paikan päällä

Matkailijaa saattaa epäilyttää, jos poliisi toteaa, että saat alennusta maksaessasi summan välittömästi käteisellä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö poliisin toiminta olisi ammattimaista.

Esimerkiksi Italiassa poliisilla on oikeus määrätä sakko ja periä neljännes sen määrästä paikan päällä, kun kyseessä on ulkomailla rekisteröity ajoneuvo. Maksusta tulee saada kuitti, ja sitä kannattaakin aina vaatia.

Sen sijaan Espanjassa poliisi voi luvata 50 prosentin alennuksen maan kansalaisille, jos autoilija maksaa sen 20 päivän sisällä. Sen sijaan maassa vierailevat henkilöt ovat velvollisia maksamaan sakot välittömästi.

Jos matkailija ei kykene maksamaan sakkoa heti tai nimeämään espanjalaista henkilöä maksun takaajaksi, on poliisilla oikeus jopa takavarikoida ajoneuvo. Liikennesäännöistä kannattaa siis olla hyvin perillä, jotta kyseiset ikävät yllätykset voi välttää.

Autovuokraamo toimittaa sakon kulujen kera auton vuokraajalle

Ruotsissa poliisi voi vaatia sakon maksua paikan päällä käteisellä, jos rikkeen tehneellä ei ole asuinpaikkaa Ruotsissa. Luottokortit eivät yleisesti edes kelpaa.

Jos taas matkailijalla on vuokra-auto, voi sakko mennä ensiksi autovuokraamolle maksettavaksi. Näin tapahtui esimerkiksi suomalaisturistille Ranskassa.

Autovuokraamo lähettää laskun matkailijalle vasta myöhemmin, mutta sen hinta voi jopa tuplaantua, kun vuokraamo lisää sakkojen päälle omat käsittelymaksunsa.

Elektroninen maksu yhä yleisempää

Itävallassa tiemaksutapoja on kaksi: maksutarra sekä elektroninen maksu.

Tulleissa elektronisia tiemaksuja käyttävillä on oma autokaistansa, jolla pyritään välttämään jonoja. Maksu veloitetaan myöhemmin autoilijan tililtä.

Itävallassa kymmenen päivän elektroninen tarra maksaa yhdeksän euroa.

Jos suunnitteilla on matka tiettyyn maahan, kannattaa siellä pätevistä tiemaksu- ja sakotussäännöistä lukea etukäteen Autoliiton Autoillen Euroopassa -kirjasta.

Juttua varten on haastateltu Autoliiton matkailupäällikköä Susanna Suokonautio-Hynnistä.