Jari Tervo ja sattuman valttikortit: ”Asiat, joihin en voi mitenkään vaikuttaa, määräävät kohtaloani enemmän kuin omat ratkaisuni”
”Kun keski-ikäinen valkoinen hyvinvoiva mies ilmoittaa saavuttaneensa elämässään kaiken omalla työllään, kannattaa kohottaa kulmakarvoja ja keskustelun tasoa”, kirjoittaa Jari Tervo Seuran kolumnissaan.
Jari Tervo.
Yhä nuoremmat ihmiset täyttävät yhä pöyristyttävämpiä tasavuosia. Minulla tulee ensi talvena kuusikymmentä vuotta täyteen. Jos olisin syntynyt Gambiaan tai Keniaan, voisin toivoa synttärilahjaksi arkkua. Noissa maissa elinajanodote on kuusikymmentä vuotta.
Isäni siittiö tapasi äitini munasolun hyvässä paikassa. Tarkoitan siis Suomea.
Isänmaani ei ole käynyt sotia miehuuteni vuosina eikä vaikuta siltä, että saisimme ainakaan ensi lumille puuhattua uutta talvisotaa. Synnyin terveenä ja poikana, mikä tarkoitti sitä, että minua ei sorrettu tai väheksytty sukupuoleni vuoksi. Täällä vallitsee korkea elintaso. Nälkään ei enää kuolla.
Koulua sai käydä niin pitkälle kuin pää kesti. Sana oli maassa vapaa. Ja koko ajan riidellään. Se on hyvää käytöstä. Se tarkoittaa, että maassa vallitsee demokratia.
Näitä perusasioita olen tottunut pitämään itsestään selvinä, vaikka ne ovat kaikkea muuta. Ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia poljetaan kaikkialla. Venäjän presidentti Putin on vaientanut kriittisen median. Yhdysvaltain historian huonoin ja raukkamaisin presidentti Trump nimittelee mediaa kansan viholliseksi.
Vanhemmiten ymmärtää paremmin sen, miten elämä on täyttä säkää ja sattumaa. Asiat, joihin en voi mitenkään vaikuttaa, määräävät kohtaloani enemmän kuin omat ratkaisuni. Miksen syntynyt kiinalaiseksi, kirjailija Veijo Meri pohti yhdessä viimeisistä haastatteluistaan. Se on edelleen pohtimisen arvoinen seikka.
En todellakaan ole self-made-man siitä yksinkertaisesta syystä, että kukaan ei ole. Me kuljemme lastuna virran pyörteessä ja kuvittelemme ohjaavamme vesimassan suuntaa.
Kun keski-ikäinen valkoinen hyvinvoiva mies ilmoittaa saavuttaneensa elämässään kaiken omalla työllään, kannattaa kohottaa kulmakarvoja ja keskustelun tasoa. Jos hän on pitkälle päässyt, hän on ehtinyt sinne lähinnä sen vuoksi, että hänellä oli jo ennen lähtölaukausta reipas etumatka kaikkiin muihin maailman ihmisiin.
Tässä ei nyt taas haukuta miehiä. Tässä vain todetaan viileästi kiistaton tosiseikka.
Minulla ei ole ollut kahteenkymmeneenneljään vuoteen pomoa. Kukaan ei siis tule ojentamaan minulle palveluksen päättyessä viiriä. Tähän olen aina pyrkinyt. Kuusikymppisenä voi tuokion miettiä sitä, mitä oikein tekisi eläkkeellä. Silloin kansalainen kuulemma voi vihdoin omistautua tekemään sitä, mitä todella haluaa.
Mutta kun minä teen sitä koko ajan.
Jari Tervo on keskusteluaktivisti ja kirjailija.