Järjen vastaista leikkauspolitiikkaa: Tutkimuskeskus tuottaa kultakaivoksia – Sipilä määräsi juustohöylää
Malminetsintä maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin - silti hallitus määräsi leikkauspolitiikkaa.
Geologinen tutkimuskeskus syväkairasi Keivitsan malmiesiintymää Sodankylässä toukokuussa1993. Tuloksena oli tuottava kaivos.
Ulkomaisten investointien vähyys jäytää Suomen talouskasvua. Jo vuosia eturivin poliitikot ovat esittäneet huolensa samasta asiasta. Tässä pääministeri Juha Sipilän (kesk) tyylinäyte viime syyskuulta, kansalaisille suunnatusta tv-puheesta:
”Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.”
Entäs käytäntö?
Kaivostoiminta on yksi Suomen merkittävimpiä investointikohteita. Alan etujärjestö Kaivosteollisuus ry arvioi, että tänä vuonna yhtiöt investoivat Suomen kaivoksiin yli 300 miljoonaa euroa. Ala työllistää 4500 henkeä.
”Malminetsintä on tutkimustyötä ja sen edellytyksiä on parannettava”, toiminnajohtaja Pekka Suomela peräänkuulutti uudenvuoden alla antamassaan tiedotteessa.
Kanadassa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan jokainen dollari, joka käytetään geotiedon kansallisten tutkimuskeskusten tutkimuksiin, poikii kansantalouteen viisi dollaria malminetsinnän aktiviteettien kautta.
”Ojalan laskuoppi” unohtui
Sipilän hallituksessa tällaista tutkimusta ei ole taidettu lukea. Työ- ja elinkeinominsteriön alainen Geologian tutkimuskeskus GTK on joutunut hallituksen leikkausten kohteeksi.
GTK:n yksi perustehtävä on kartoittaa mineraaliesiintymiä. Kartoituksen avulla kertynyt tieto on madaltanut kaivosyhtiön kynnystä investoida Suomeen.
Kaivoksen perustaminen on jopa satojen miljoonien eurojen riski-investointi, jonka käynnistäminen perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. GTK:n tehtävä on raportoida löytämistään kiinnostavista esiintymistä työ- ja elinkeinoministeriöön. Ministeriö on päättänyt tarjouskilpailun jatkosta. Käytännössä valtio on pyrkinyt antamaan kaivosluvat toimijoille, jotka saavat kaivoksen käyntiin.
”Pampalon ja Kittilän kultakaivokset, Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos sekä Kemin kaivos – oikeastaan kaikki, jotka ovat tällä hetkellä Lapissa toiminnassa, ovat GTK:n löytämiä”, GTK:n mineraalivarannot-yksikön päällikkö Juhani Ojala luettelee.
Juhani Ojala laskee, että pelkästään Kittilän kultakaivos on tahkonnut kanadalaiselle kaivosyhtiölle miljardi euroa. Ojalan laskujen mukaan puolet rahasta on jäänyt Suomeen.
Geologian tutkimuskeskuksen tuottama tieto on siis poikinut Suomeen miljardien eurojen tulovirran.
Nyt Sipilän hallitus sipaisee GTK:ta juustohöylällä.
Tutkimuskeskuksen kokonaisbudjettia on höylätty vuoden 2009 tasolta (42 miljoonaa) 32 miljoonaan euroon. Tähän asti malmiesiintymien potentiaalin kartoittamiseen on varattu noin neljä miljoonaa euroa. Tänä vuonna käytettävissä on enää 3,5 miljoonaa.
Miten leikkaus näkyy käytännön työssä?
”Jos aiemmin olemme käyneet katsomassa neljä hyvää kohdealuetta vuodessa, nyt pystymme tutkimaan ehkä kolme”, Ojala arvioi.
Hänen mukaansa GTK joutuu jatkossa priorisoimaan malmityypit, joita se kartoittaa.
”Ainakin aluksi keskitymme nikkelikupariin ja kultamalmiin.”