Järjestyksenvalvonta kauppakeskuksissa edellyttää kahta koulutusta – Tämä ei kuitenkaan riitä, alan kouluttaja sanoo
Järjestyksenvalvonta kauppakeskuksissa on erilaista työtä kuin vartiointi tai suljettujen tilaisuuksien valvonta. Koulutuksen osalta laki ei sitä kuitenkaan huomioi.
Kauppakeskus Isoon Omenaan on tuotu kukkia ja tervehdyksiä järjestyksenvalvojien kiinni ottamana kuolleen naisen muistolle.
Onko vartijoiden koulutuksessa puutteita? Onko järjestyksenvalvonta osaavissa käsissä? Vastausta on tivattu eri tahoilta sen jälkeen, kun 35-vuotias nainen kuoli espoolaisessa kauppakeskuksessa Securitaksen järjestyksenvalvojien painettua hänet maahan. Poliisi tutkii asiaa kuolemantuottamuksena. Jo aiemmin kuohuttivat juna-asemilla tehdyt pahoinpitelyt, joista epäillään Avarn Securityn järjestyksenvalvojia.
Järjestyksenvalvonta on erilaista tiloissa, joihin pääsee kuka vain
Julkisuudessa on keskusteltu vartijoiden koulutuksesta. Se on juna-asemien ja kauppakeskusten järjestyksenvalvonnan yhteydessä harhaanjohtavaa, sillä vartija on henkilö, joka valvoo omaisuutta, ei järjestystä.
Vartijaksi pääsee 120 oppitunnin koulutuksella. Kun siitä on suoritettu 40 tuntia, voi saada väliaikaisen vartijakortin, jolla voi toimia vartijana enintään neljä kuukautta. Järjestyksenvalvoja taas on henkilö, joka ylläpitää turvallisuutta tietyssä tilaisuudessa tai tietyllä alueella. Häneltä vaaditaan 40 tunnin peruskurssi.
Kauppakeskuksiin, liikenneasemille ja muihin tiloihin, joiden valvonta kuuluisi poliisille, voidaan asettaa järjestyksenvalvojiksi henkilöitä, joilla on sekä vartijan että järjestyksenvalvojan koulutus. Heitä sanotaan pora-järjestyksenvalvojiksi, koska he toimivat poliisin tai rajavartioston apuna.
Seuran haastatteleman turvallisuusalan kouluttajan mukaan juuri pora-järjestyksenvalvojille pitäisi saada lisäksi oma koulutus, koska he työskentelevät eri tilanteessa kuin vartijat ja järjestyksenvalvojat.
On eri asia valvoa aidattua festivaalialuetta kuin juna-asemaa, jonne voi lampsia kuka vain, tai ottaa kiinni varas teollisuusalueella kuin poistaa kauppakeskuksesta vaikkapa häiriköivä päihtynyt.
Poliisihallitus ei ole saanut viestejä, että lisäkoulutukselle olisi tarvetta
Koulutustarpeesta on puhuttu ainakin työryhmässä, joka valmisteli syksyllä voimaan tullutta turvallisuusalan perustutkinnon uudistusta.
Opetushallituksen yli-insinöörin Tomi Ahokkaan mukaan tutkintoon lisättiin osia, joita pora-järjestyksenvalvojilta voitaisiin edellyttää, kuten uhkiin varautuminen ja tilannehallinta. Kyse ei ole siitä, ettei sopivaa koulutusta olisi tarjolla, vaan siitä, mitä laki vaatii. Se taas on sisäministeriön ja Poliisihallituksen tonttia.
”Tähän mennessä meille ei ole tullut sellaisia signaaleja, ei asiakkailta, yksityisiltä toimijoilta tai oppilaitoksilta, että koulutuksen saaneet vartijat tai järjestyksenvalvojat eivät selviäisi tehtävistään”, sanoo poliisitarkastaja Jani Hämäläinen Poliisihallituksesta.
”Siksi sitä ei ole ollut tarvetta lähteä miettimään.”
Osalla pora-järjestyksenvalvojistakin on turvallisuusalan perustutkinto. Tilastoja siitä, kuinka monella pora-järjestyksenvalvojalla on vain lain vaatima muutaman viikon minimikoulutus ja kuinka monella laaja 2–3-vuotinen ammattikoulutus, ei kuitenkaan ole.