Jätetäänkö apua tarvitsevat nuoret hyväksikäyttäjien armoille? – ”On kauhean ikävää, että nuori ei ole päässyt turvaan”
Espoolainen Terhi Suokas pelasti tuntemattoman nuoren, joka ei päässyt turvataloon eikä saanut viranomaisilta apua. Seksuaalikasvattajana häntä huolettaa, joutuvatko tällaiset nuoret pedofiilien käsiin.
Tämän tarinan ei toivoisi olevan totta. Pääsiäislomalla nuorten juhlat olivat loppumassa, jolloin espoolainen Terhi Suokas haki tutun teinin kotiinsa. Tällöin juhlissa ollut tuntematon nuori kysyi, pääsisikö hänkin mukaan.
Teini-ikäisellä nuorella ei ollut muuta paikkaa, mihin mennä. Hänet oli Suokkaan mukaan heitetty ulos omasta kotoaan, ja hän oli yöpynyt viime ajat Espoon nuorten turvatalolla.
Terhi Suokas vei nuoren turvatalolle, mutta tämä ei päässyt sisälle. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestäkään ei löytynyt majapaikkaa.
Suokas otti teinin yöksi kotiinsa.
Alaikäinen tuntemattomien aikuisten armoille
Tilanne järkytti Terhi Suokasta niin paljon, että hän jakoi tarinan sosiaalisessa mediassa.
Erityisesti hän ihmettelee, että alaikäinen nuori jätetään täysin tuntemattomien aikuisten armoille:
”Seksuaalikasvattajana mua järkyttää nähdä, miten meidän yhteiskunta tarjoilee haavoittuvaisessa asemassa olevia nuoria hyväksikäyttäjäaikuisille oikein hopealautasella”, Terhi Suokas kirjoittaa.
Nuori tulkittiin näkemättä humalaiseksi
Miten on mahdollista, ettei hädässä oleva nuori pääse yöksi edes nuorten turvataloon? Nuorten turvatalothan on perustettu nimenomaan auttamaan nuoria, jotka eivät voi mennä kotiinsa.
Terhi Suokaksen ja turvataloja pyörittävän SPR:n tarinat eroavat toisistaan, miksi nuori ei päässyt sisään turvataloon.
Suokas kertoo kirjoituksessaan, että nuori ei päässyt sisään turvatalon kotiintuloajan ylityksen takia. Turvatalossa sovitaan aikataulusäännöt niille nuorille, jotka asuvat
talossa esimerkiksi muutaman päivän tai viikon.
Turvataloon voi silti tulla turvatalojen ohjeiden mukaan läpi yön.
Mutta turvataloon tulevan nuoren pitää olla selvinpäin, sillä turvatalo on päihteetön. SPR perustelee päihteettömyyttä turvallisuudella, sillä turvatalossa on jopa 12-vuotiaita lapsia.
”On selvästi syntynyt väärinkäsitys. Olemme pahoillamme, jos ihmiset ovat pahoittaneet mielensä. Työntekijän saama mielikuva on ollut, että kyseessä on ollut nuori, joka ei ole ollut selvinpäin”, SPR:n turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää sanoo.
Päihteettömyys tutkitaan keskustelemalla
Espoon nuorten turvatalo ei puhalluta nuoria, eikä tutki heidän kassejaan tehdessään päätöstä otetaanko nuori sisään. Päihteettömyyttä tutkitaan keskustelun perusteella.
Tässä tapauksessa työntekijä on jutellut vain saattajana toimineen Suokkaan kanssa, joka on mennyt turvatalon ovelle yksin nuoren odottaessa kauempana.
Työntekijä on siis tehnyt päätöksen nuoren sisäänpääsystä näkemättä häntä. Näin ollen hän on myös päätellyt tämän humalatilan näkemättä nuorta.
”Työntekijä toivoi tapaavansa nuoren voidakseen keskustella hänen kanssaan, mutta siihen ei tullut mahdollisuutta”, Suurpää kertoo.
Apua ei sosiaali- ja kriisipäivystyksestäkään
Turvatalon työntekijä antoi Suokkaalle sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumeron. Sieltäkään ei löytynyt apua yöpaikan etsimiseen tuntemattomalle nuorelle.
Miksi ei?
”Meidän päivystäjämme tekee aina tilannearvion siinä tilanteessa olevilla tiedoilla. Jälkikäteen katsottuna toinenkin arvio olisi voitu tehdä. On kauhean ikävää, että nuori ei ole päässyt turvaan”, Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlström sanoo.
Ilman yöpaikkaa oleva nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti lastenkotiin, mikäli vanhempia ei tavoiteta tai he eivät kykene lapsesta huolehtimaan. Vahvasti päihtynyt nuori voidaan viedä selviämisasemalle tai valvontaan sairaalaan.
Kadulle tai tuntemattomien armoille lapsen tai nuoren ei pitäisi päätyä koskaan.
”On hienoa, että tuntematon ihminen on kuitenkin pitänyt lapsesta huolta ja nostanut asian julkisuuteen”, Mari Ahlström sanoo.