Jatkossa suomalainen voi hakeutua hoitoon ulkomaille paremmilla korvauksilla – esimerkkilaskelma näyttää, milloin se kannattaa
Kela alkaa korvaamaan omatoimisesti ulkomaille hoitoon hakeutuneen henkilön sairaanhoidon kustannuksia uudella tavalla.
Hoitoon ulkomaille voidaan hakeutua esimerkiksi pitkän hoitojonon vuoksi.
Jatkossa suomalaiset voivat hakeutua ulkomaille hoitoon ja saada monessa tapauksensa kulunsa korvatuksi paremmilla ehdoilla kuin aiemmin. Ilman tarkkaa suunnittelua hoitoon ei kannata kuitenkaan hakeutua, sillä Kelan korvaamat kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Suurin muutos potilaan kannalta on se, että nyt korvausta voi saada saman verran kuin mitä hoito Suomen julkisessa terveydenhuollossa maksaisi. Summasta vähennetään asiakasmaksu, jonka potilas olisi joutunut maksamaan omalla hyvinvointialueellaan Suomessa.
”Monissa tilanteissa Kelan korvaus asiakkaalle voi parantua, mutta ei aina. Esimerkiksi hammashoito voi maksaa ulkomailla vähemmän kuin Suomessa, eikä korvausta jää näin ollen paljoa maksettavaksi”, sanoo Kelan juristi Karoliina Mäenpää.
Korvausta voi saada vain EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa syntyneistä sairaanhoidon kustannuksista.
Kelalta voi pyytää ennakkoarvion korvauksesta
Kun potilas hakeutuu omatoimisesti ulkomaille hoitoon, hänen pitää ensin maksaa kaikki kustannukset itse ja hakea korvausta jälkikäteen Kelasta.
”Ulkomaille hoitoon hakeutuminen lähtee potilaan omasta halusta. Ja hänellä on vastuu selvittää itselleen sopiva hoitopaikka ja hoidon kustannukset”, Mäenpää kertoo.
Suunnittelun tueksi Kelalta voi pyytää ennakkoarviota, saako hoidosta korvauksen ja mikä korvauksen määrä alustavasti olisi. Ennakkoarviota varten potilaan pitää toimittaa tiedot ulkomailla annettavasta hoidosta ja sen kustannuksista Kelalle.
Mäenpää muistuttaa, ettei hinta ole ainoa asia, joka kannattaa huomioida hoitoon hakeutumisessa.
”On hyvä tietää, että ulkomailla potilasvahinkoihin sovelletaan hoitoa antaneen maan lakisääteistä potilasvakuutusta. Suomesta ei tällöin voi hakea korvauksia ulkomailla aiheutuneeseen potilasvahinkoon.”
Hoidon pitää vastata Suomessa annettavaa hoitoa
Korvauksen voi saada vain, jos hoito on lääketieteellisesti tarpeellista ja vastaavaa hoitoa saisi Suomessa julkisesta terveydenhuollosta. Jos julkinen terveydenhuolto ei tarjoa kyseistä hoitoa Suomessa, ei siitä saa korvauksia, vaikka kävisi hoidossa ulkomailla.
”Suomen julkinen terveydenhuolto arvioi aina tilanteen. Kela tiedustelee potilaan hyvinvointialueelta, että täyttyvätkö edellytykset korvauksen saamiselle ja mitkä olisivat hoidon kustannukset sekä asiakasmaksu kyseisellä hyvinvointialueella”, Mäenpää selventää.
Jos kyseinen hoito edellyttää Suomessa lähetettä, potilas tarvitsee lähetteen myös hakeutuessaan hoitoon ulkomaille.
Tähän mennessä Kela on korvannut ulkomaiseen hoitoon hakeutumisen kustannuksia samalla tavalla kuin Suomessa saadun yksityisen sairaanhoidon kustannuksia, eli maksamalla Kela-korvausta sairausvakuutuslain mukaan.
Eduskunta on hyväksynyt EU-direktiiviin pohjautuvan lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta, ja se vaatii vielä presidentin vahvistuksen. Muutokset hoidon korvaamiseen tulevat voimaan takautuvasti 1.1.2023.