Jätteiden lajittelu rakennustyömailla paranee – Kierrätystavoitteista ollaan yhä kaukana

Rakennusliikkeet vastaavat itse jätteiden kierrätyksestä, joten toisilla työmailla lajitellaan kaikki ja toisilla vain välttämätön. Nyt jätelaki kiristyi, ja lajittelun laiskuus alkaa tuntua yrittäjän lompakossa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Niillä työmailla, joissa kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti, kustannukset ovat 15–18 prosenttia pienemmät kuin niin sanotuilla vanhan mallin työmailla.

Rakennusliikkeet vastaavat itse jätteiden kierrätyksestä, joten toisilla työmailla lajitellaan kaikki ja toisilla vain välttämätön. Nyt jätelaki kiristyi, ja lajittelun laiskuus alkaa tuntua yrittäjän lompakossa.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Rakennusalalla elävät rinnakkain nyt niin sanotut vanha ja uusi malli. Uudenaikaisilla työmailla jätteet lajitellaan koko ajan tehokkaammin.

Vanha malli, jossa kierrätettiin vain puu, metalli ja rakennusjäte, on väistymässä. Sitä ylläpitävät lähinnä ne rakennusmestarit, jotka haluavat pitää työmaansa samanlaisina kuin ennenkin.

”Ne harvat, joita rakennusjätteen kierrättäminen ei kiinnosta, sanovat vain, että laita yksi lava tähän ja toinen tuohon. Se on sillä selvä. Me emme voi pakottaa ketään lajittelemaan”, sanoo Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristöpalvelujen myyntipäällikkö Tommi Tupala.

Jätelaki uudistui kesällä, mutta täsmällisiä vaatimuksia yritysten jätehuoltoon ei ole vielä annettu.

”Jokaisessa rakennusliikkeessä pitäisi viimeistään nyt herätä siihen, että uusi jätelaki on astunut voimaan tuoden tullessaan tiettyjä vaatimuksia”, Tupala sanoo.

Kierrätyaste laahaa 30 prosenttiyksikköä tavoitteista

Kierrättämiseen firmoja­ on jo nyt ohjattu jätteenkäsittelymaksuilla. Kaikkein korkein maksu tulee sekajätteestä. Lajitelluista pahveista, muoveista ja metalleista maksetaan puolestaan hyvitystä kierrättäjälle.

”Lajittelematon jäte menee­ jätteenkäsittelylaitokselle­ ­rakennusjätteenä, jonka tonni­hinta on korkea. Kun materiaa­lit on sotkettu keskenään, kierrätettävätkin materiaalit menevät­ pilalle. Ne likaantuvat tai kastuvat, eikä niitä voi enää jälkikäteen kierrättää”, Tupala selittää.

Vaikka rakennusjätteen kierrättäminen on eduksi myös rakennusyhtiölle, kaikki eivät sitä vieläkään tee.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan kierrätysaste työmailla pitäisi olla 70 prosenttia. Tällä hetkellä isojen rakennusyhtiöiden keskimääräinen kierrätysaste on kuitenkin vain noin 40 prosenttia.

Uusi sukupolvi tulee

Turun ammattikorkeakoulun lehtori ja rakennusmestarikoulutuksen koulutusvastaava Vesa Turunen on huomannut, että rakennusalalla on alettu kiinnittää huomiota ekologisuuteen, materiaalitehokkuuteen­ ja ­jätehuoltoon.

”Näistä asioista puhutaan selvästi koko ajan enemmän. Erityisesti hiilijalanjälki­laskenta kiinnostaa yrityksiä ­paljon. Ekologisempi ajattelu on muuttanut alaa ja muuttaa koko ajan.”

Vesa Turunen kiertää opettajana opiskelijoiden työharjoittelupaikoilla Turun ja Helsingin seuduilla. Hänen mukaansa jätteiden kierrätys on kehittynyt viimeisten viiden vuoden aikana valtavasti.

”Opiskelijoiden kanssa keskustellessa on tullut ilmi, että mielipiteet jakautuvat siten, että joillekin ekologisuus on aito kiinnostuksenkohde ja joillekin se on välttämätön paha.”

Turusen mukaan ammattikorkeakoulu pyrkii pysymään nopeiden muutosten tahdissa.

”Koko ajan tulee lisää tietoa, jonka yritämme siirtää opetukseenkin. Se on meidän haasteemme. Tieto ja tahtotila on jo olemassa.”

Työnohjaus on kaiken A ja O

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtajan Pekka Vuorisen mukaan vastuullisuusohjelmat ovat olleet osa rakennusalaa 1990-luvulta lähtien.

Koulutukselle on Vuorisen mukaan paljon tarvetta, jotta työmailla jokainen työntekijä ymmärtäisi, miksi ja miten jätteet lajitellaan.

”Viestintä on tärkeä ja vaativa tehtävä. Työnohjaus liittyy jätehuoltoon ihan yhtä paljon kuin vaikkapa siihen, että asennetaan jokin asia oikein”, Vuorinen sanoo.

”On hyvä tiedostaa, että työmailla on myös monikansallista porukkaa. Vaikka työntekijä on täysin pätevä ammattilainen, toimintatavat saattavat eri maissa vaihdella.”

Kaikki pystyisivät 80 prosentin kierrätysasteeseen

Tommi Tupalan mukaan, kun L&T tekee työmaan rakennusmestarin kanssa työmaan lajittelusuunnitelman, apu kelpaa aina.

”He haluavat rakennusyrityksen vaatiman lajittelusuunnitelman, mutta se, kuinka hyvin suunnitelmaa noudatetaan, on toinen juttu”, hän kertoo.

”Me ohjaamme ja varmistamme, että kierrätykseen on mahdollisuus. Viesti siitä, että lajittelun laiminlyöntiä ei ­suvaita, pitäisi tulla asiakkaan ylemmältä johdolta.”

Vastedes tehokkaat kierrättäjät pääsevät vähemmillä kuluilla kuin laiskemmin lajittelevat työmaat.

Joutsenmerkityt rakennukset ovat sitoutuneet ympä­ristöystävällisyyteen rakennusvaiheesta alkaen. Niissä on parhaillaan ylletty jopa 80 ­prosentin kierrätysasteeseen.

”Joutsenmerkkikohteissa on vaadittu tarpeeksi ja tavoit­teisiin on päästy. Kaikki pys­tyisivät samaan”, Tupala toteaa.

”Sekajätteen hinta tulee ­nousemaan lisää, ehkä jo vuoden vaihteessa. Näin se pitää ollakin. Eihän tämä vielä Suomessa ole kohdallaan. Tekemistä riittää.”

Kierrättäminen tapahtuu niin, että jokaisessa työmaavaiheessa syntynyt jäte lajitellaan ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Parhaat kierrätystulokset tekevät ne työmaat, joiden johdolle lajittelu on tärkeää. © Petri Kaipiainen / OM-Arkisto

Rakennusjätteen kierrättäminen tapahtuu niin, että jokaisessa työmaavaiheessa syntynyt jäte lajitellaan ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Parhaat kierrätystulokset tekevät ne työmaat, joiden johdolle lajittelu on tärkeää. © Petri Kaipiainen / OM-Arkisto

Aika pistää puu kiertoon

Materiaaleista puu on harvinainen poikkeus. Suomessa sen tehokkaaseen kierrättämiseen ei ole koskaan panostettu, sillä uutta parrua, rimaa ja lautaa on ollut koko ajan tarjolla.

Tällä hetkellä puujäte käytetään energian tuottamiseen, eli poltetaan. Biomassan polttamista pidetään Pekka Vuorisen mukaan toistaiseksi suhteellisen hyvänä asiana, sillä se korvaa fossiilista energiaa. Silti puun polttokaan ei pitemmän päälle ole kestävä ratkaisu, esimerkiksi isojen pienhiukkaspäästöjen takia.

Joutsenmerkkityömailla, joissa kierrätystavoitteet ylitetään, puutavara viedään ulkomaille lastulevyteollisuuden raaka-aineeksi. Ulkomaille vienti kuitenkin nostaa kierrätyksen kuluja.

”Jos puun kierrätys yleistyisi Suomessa, käsittelymaksu laskisi, enkä näe mitään syytä, mikseivät kaikki silloin kierrättäisi puuta”, Tommi Tupala­ sanoo.

X