Jenni Haukio kannustaa kierrättämään: ”Itselle tarpeeton on lähes aina jollekin toiselle tarpeellinen – pois antamisesta saa hyvän mielen”
”Kiertotalous, toinen aikamme nousevista käsitteistä perustuu nimenomaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen”, kirjoittaa Jenni Haukio Seuran kolumnissa.
Japanilainen Marie Kondo nousi muutama vuosi sitten maailmanmaineeseen julkaisemalla elämänhallintaoppaan, joka neuvoo kodin tavaroiden järjestelyssä ja esineistä luopumisessa.
”Konmarittaminen” on tänä päivä jo laajalle tunnettu, kodin raivausta ja tavaran poislaittamista luonnehtiva trenditermi. Ideana Kondon järjestelymenetelmässä on kysyä jokaisen esineen osalta, tuottaako se itselle iloa. Jos vastaus on ei, tulee kyseisestä kapineesta epäröimättä hankkiutua eroon.
Ilmastonmuutos ja sen ympärillä käytävä globaali ajankohtaiskeskustelu nopeuttaa myös yksilöiden alttiutta tehdä elämänmuutoksia. Oman kodin ympyröistä on luontevaa lähteä liikkeelle, olipa kyse sitten energiaratkaisuista, sähkön ja veden käyttötottumuksista tai irtaimistosta.
Yleinen ongelma on nurkkiin keräytyvä ylimääräinen tavara, jota säilytetään, ”koska sitä voi vielä joskus tarvita”. Valitettavasti tuo ”joskus” tuskin koskaan realisoituu, mutta jokin ihmisen vaistoissa takerruttaa sellaiseenkin, jota ei vuosiin ole käyttänyt.
Minkä kerran omakseen on saanut, tuntee ikuisesti itselleen kuuluvan. Luopuminen puolestaan synnyttää epävarmuuden tunteen, ja ”varmuuden vuoksi” omistamisen vietti ohjaa lähes jokaista.
Omistamisen mielletään tuovan turvaa ja vakautta, vaikka elämän syvässä mittakaavassa koko omistamisen idea perustuu eräänlaiseen illuusioon. Eihän kukaan meistä täällä perimmiltään mitään omista, vanhan laulun sanoin ”väliaikaista kaikki on vain”. Lapset ovat lainaa, asunnot yleensä pankin omaisuutta vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kun meistä aika kerran jättää, emme saa mukaamme mitään. Ja yhä useammin se materia, jonka jälkeemme jätämme, päätyy perillisten toimesta välittömästi kiertoon.
Entä jos kierrosta tulisikin osa arkiajattelua jo eläessämme? Entä jos aivan kaikkea ei tarvitsisi omistaa, haalia itselle jos jonkinmoisen monenkirjavan tavaran muodossa. Kiertotalous, toinen aikamme nousevista käsitteistä perustuu nimenomaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
Jos tällainen ajattelu suurempien hyödykkeiden kuten henkilöauton kohdalla vielä arvelluttaa, voi aloittaa pienemmästä. Jos vaikka kotikirjastossasi on liikaa opuksia pölyä keräämässä, kerää teokset laatikoihin ja järjestä ystäville kirjakutsut. Jokainen saa viedä mukanaan, mistä teoksesta sitten kiinnostuukin.
Samaa yksinkertaista ideaa on helppo soveltaa mihin tahansa tavaraan, ja tähänhän suosittujen pihakirppistenkin idea nimenomaan perustuu. Itselle tarpeeton on lähes aina jollekin toiselle tarpeellinen ja pois antamisesta saa pitkäksi aikaa hyvän mielen.