Johtajatkin ovat vain ihmisiä – Asiallisen kritiikin raja on hämärtynyt pelottavalla tavalla

Onko jonkin yrityksen toiminta tai politiikassa tehty päätös ottanut päähän? Ketäpä ei olisi. Oletko alkanut soimata asiasta vastaavaa tai ikävän päätöksen tehnyttä henkilöä? Varmasti tällaisetkin tuntemukset ovat monille tuttuja.

Viime aikoina esimerkiksi Postin ja Veikkauksen toimintatavat ovat saaneet ärhäkkää ja usein ihan aiheellistakin palautetta. Poliitikoille se on jopa normaalia arkea.

Johtajatyöhön ja poliittisiin päätöksiin kohdistuva kritiikki on oikeutettua, kun pysytään asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.

Valitettavasti ylilyöntejä näkee etenkin verkkokeskusteluissa päivittäin.

Asiallisen kritiikin raja on hämärtynyt pelottavalla tavalla. En tiedä, onko törkypuhe ajan myötä lisääntynyt, jos esimerkiksi nopean tiedonvälityksen maailma sitä ruokkii, mutta ainakin se tulee aiempaa herkemmin esiin.

Mitä sitten lopulta tiedät hampaisiisi joutuneen henkilön elämästä? Tuon, joka on tehnyt hirvittävän typerän päätöksen tai ihan varmasti tavoittelee vain omaa etuaan, kun on päässyt korkeaan asemaansa. Ensinnäkin suuret päätökset ovat yleensä huolellisesti isolla joukolla harkittuja ja heikkokin ratkaisu on vaihtoehdoista usein se vähiten huono.

On todennäköistä, että päätöksentekijän paineensietokyky ja uskallus tarttua haasteisiin on tavallista korkeampi. Hän ei ole pakoillut vastuuta ja on saanut sitä sen vuoksi jatkuvasti lisää.

Tällainen ihminen voi olla samankaltaisessa roolissa myös siviilielämässään. Hän voi olla kannattelija ja huolehtija, joka ilman suurempaa numeroa on merkittävässä vastuussa myös perheensä ja koko lähipiirinsä hyvinvoinnista, niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Se tyyppi, jolla ei ole varaa voivotella omaa jaksamistaan, koska huolia, murheita ja sairauksia on jo tarpeeksi muillakin.

Tällaiseen rooliin ei välttämättä ole tunkua siviilissä, mutta työelämässä johtajan pallille halukkaita piisaa. Se lisää työn stressaavuutta. Ulkopuolelta tuleva törkypalaute voi olla viimeinen niitti, joka katkaisee kamelin selän. Korkealta pudotaan kovaa ja kärsijöinä voi olla lopulta moni täysin sivullinenkin.

Onneksi tämän voi estää hyvillä käytöstavoilla. Kun seuraavan kerran joku henkilö – oli hänen asemansa mikä tahansa – kiukuttaa oikein kovasti, niin muista kaksi vanhaa neuvoa: laskeminen rauhoittuen kymmeneen ja kirjoitetun viestin muotoilu niin, että voisit sanoa sen myös kasvotusten.