Johtamisprofessori Alf Rehn kiteyttää ajan suuren haasteen: ”Johtajissa korostuu helposti omahyväinen harha, ettei muutos koske meitä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Johtamisprofessori Alf Rehn
Johtamisprofessori Alf Rehnin mielestä "RUK-johtajiin" keskittymisestä on ollut Suomelle paljon haittaa.

Autoalan uusi kansainvälinen selvitys kertoo, mitä alan pomot odottavat tulevaisuudelta. Global Automotive Executive Survey (GAES) -kysely toteutettiin nyt jo 20. kerran.

Tulosten mukaan enemmistö autopomoista uskoo teollisuuden olevan nopean muutoksen partaalla. Sähkö- ja hybridiautot yleistyvät nopeasti. Autoissa on joka vuosi enemmän älyominaisuuksia. Valmistajien on kehityttävä ja opittava uutta pysyäkseen kehityksessä mukana.

Silti suurin osa pomoista ajattelee, että oman yrityksen tuottavuus pysyy vähintään nykyisellä tasolla.

Kyselyn tehnyt KPMG -konsulttiyritys varoittaa, että pomoja saattaa odottaa ikävä yllätys. Teknologiajätit ovat nimittäin rymistelemässä mukaan autobisnekseen.

”Tuottavuus laskee ja markkinat pienenevät, elleivät perinteiset yhtiöt ala varautua muutokseen heti.”

”Koko autoalan kannattaa totutella epämukavuuteen. Edessä ovat suuret muutoksen ajat.”

Vallankumous haastaa johtajat

Maailmalla on puhuttu jo pitkään neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Digitalisaatio haastaa monet eri alat miettimään tekemistä uudelleen.

Silti ”muutos ei koske meitä” -tyyppinen ajattelu on yhä yllättävän yleistä.

”Me ihmiset olemme oikeastaan aika omahyväisiä. Hyväksymme muutoksen, mutta kuvittelemme, että meidän osaamistamme tullaan aina tarvitsemaan”, sanoo johtamisen professori Alf Rehn.

Hän siirtyi viime kesänä Åbo Akademista tanskalaiseen Syddansk Universitetiin, jossa hän toimii nyt innovaation, designin ja johtamisen professorina.

Rehnin mukaan ”muutos ei koske meitä” -harha korostuu helposti johtajissa.

”He ovat päässeet asemaansa, koska ovat tunteneet jonkun teknologian. Heillä on kokemusta ja he arvostavat sitä itsekin.”

Johtajan uusi rooli

Teknologian kehitys kasaa johtajan harteille vastuuta. On päätettävä, mihin investoidaan: jatketaanko vanhaan tyyliin, investoidaanko uuteen vai pistetäänkö lappu luukulle.

”Nykyaikana johtajan rooli on yhä enemmän tulevaisuusvetoinen. Oikea kysymys on, ovatko johtajat ottaneet tämän tosissaan”, Rehn sanoo.

Hän kuvaa suomalaista johtamiskulttuuria skitsofreeniseksi.

”Meillä on toisaalta ihailtavia yrityksiä, kuten Kone ja Kone Cranes, jotka ovat ymmärtäneet muutoksen. Vincit, Reaktor ja Supercell ovat esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat tajunneet, mitä uusi aika vaatii.”

Rehn sanoo ihailevansa esimerkiksi Petrus Pennasen Leiki Oy:n menestystarinaa.

”Se on todella ihailtavaa. Hän alkoi tehdä tekoälyä, ennen kuin kukaan vielä puhui siitä.”

Viime joulukuussa Pennanen möi Leiki Oy:n yhdysvaltalaiselle DoubleVerifylle. Kauppahintaa ei kerrottu julkisuuteen, mutta Kauppalehden analyytikko Ari Rajala arvioi hinnaksi 7–10 miljoonaa euroa.

Menestystarinoiden vastapainoksi Suomessa on yhä paljon jääräjohtajia.

”He ovat uusiutuva luonnonvara, jotka jaksavat aina uskoa vanhaan maailmaan. Heitä on joka alalla.”

Lisää kukkahattutätejä

Alf Rehnin mukaan suomalaisten perisynti on, että haluamme uskoa yhtenäisiin tarinoihin.

”Olen jo pitkään koittanut sanoa, että me tarvitsemme monta tarinaa, monta tapaa kohdata tämä muutos.”

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että reserviupseerikoulun käynyt insinööri on hyvä johtaja. Uudessa, palveluihin keskittyvässä kulttuurissa korostuvat kuitenkin hyvät viestintätaidot, ihmiskeskeinen suunnittelu ja moni muu asia, joihin upseerikoulutus ei välttämättä anna valmiuksia.

”Eivät rukkilaiset enää riitä. Se, että meillä olisi yksi koulu, joka riittää, on naurettava ajatus. Ja se on ollut Suomelle hyvin vahingollinen.”

Alf Rehn peräänkuuluttaa johtajiksi monenlaisia, -ikäisiä ja -rotuisia ihmisiä.

”Uussuomalaisia, kukkahattutätejä, rukkilaisia. Ja voi sinne varmasti pari petruspennastakin päästää mukaan leikkimään.”

Moninaisuus johtaa kriittiseen ajatteluun.

”Siinä vaiheessa kun saunanlauteille ilmestyy ihmisiä, jotka eivät ole automaattisesti samaa mieltä, se kehittää keskustelua ja niitä, jotka siellä saunassa ensimmäisenä istuivat.”

X